torstai 19. syyskuuta 2019

Yö on naukumista varten

Eräs osuvasanainen facebook-ystäväni kirjoitti siitä miten unigurut kehottavat menemään yöpuulle heti kun nukuttaa. Siinä on minuuteista kyse, ettei uni siirry taas puolella tunnilla tai enemmälläkin. Ikävä kyllä facebook-ystävää nukuttaa väärään aikaan. Kärsin samasta ongelmasta.

Jos menisin nukkumaan kuudelta, jolloin väsymys on tukevimmillaan ja nukkuisin sen tavoitellut kahdeksan tuntia niin heräisin kahdelta yöllä. Tuohon aikaan heräämistä eivät luultavammin ainakaan naapurit arvoistaisi. Lisäksi kertyisi liian monta johtajaguru Robin Sharman suosittamaa voimatuntia. Jos harrastaisi ensin tunnin verran hikiliikuntaa, tunnin meditointia ja tunnin itsensä kehittämistä jäisi vielä pari voimatuntia ennen kuin voisi lähteä töihin. Sharma ei antanut ohjetta näin pitkän aamurupeaman hyötykäytölle. Runokokoelma, pyykkilautavatsa vai villapaita?

Kerttu riehui viime yönä niin, että keittiön ruokapöytää peittänyt liina löytyi aamulla lattialta. Riehumisen ohessa se karjahteli äänellä, jollaista ei arvaisi noin pienestä ja söpöstä eläimestä lähtevän. Välillä se hyppäsi sänkyyn viereeni ja pyöri pakollisen rituaalisen kierroksen takapuolensa ympäri ja asettui hetkeksi kehräämään noustakseen taas pian karjumaan, penkomaan hiekkalaatikkoaan ja raapimaan sohvaa. Kun nousin ylös vaihdoimme vuoroja, se asettui nukkumaan ja minä aloin karjua.

Ei kommentteja: