Rakastatko minua sano rakastatko?
Rakastatko minua mitä ikinä tapahtuukaan?
Jos olisin joku muu rakastaisitko silti?
Kaipaisitko minua jos minua ei olisi?
Kaipasitko minua ennen ensimmäistä tapaamistamme?
Jos olisin mato rakastaisitko minua?
Jos olisin keskeltä halki kumpaa meistä
rakastaisit eniten?
Minua vai minua?
Rakastatko enää ikinä ketään muuta?
Jos emme olisi ikinä tavanneet olisitko rakastanut minua silti?
Jos minua ei olisi ja olisin joku muu?
Rakastaisitko minua jos olisin simpanssi?
Porsas? rotta? satiainen? torakka?
Jos olisin murhannut isäsi ja äitisi?
Rakastatko minua! Sano sano!
Ole kiltti ja vastaa rehellisesti!
Jos vastaat väärin en enää halua elää
(Claes Andersson)
Olen alaston paitsi vaatteet päällä
Riisuudun ja olen heti vähemmän alasti
Minulla on vahvoja tunteita monia kohtaan etenkin
heitä joita en ikinä tuntenut
Jos saisin elää elämäni uudestaan tekisin kaiken
toisin
(kunhan lopputulos olisi sama)
Kyykistyn kysymysten keskellä jotta
välttäisin vastaukset
Ennen uneksin että siivet kasvoivat
lapaluistani
Olin lyijynkeveä raskas kuin sudenkorento
Olin Narkissos joka leijui
maan murheenlaaksojen yllä
Ne jotka käyttivät itsestään nimeä Menchen olivat vain pieniä hämähäkkejä
joita näkyi kiikarissa
Heitä oli niin paljon kaikkialla että se oli
merkityksetöntä
Nälkä nälkä aina nälkä vaikka syön miten paljon
(Claes Andersson)
Luin tänään Maria Syvälän esikoisrunoteoksen "Älä sylje minua syliisi". Ei mikään pikkusievä äitienpäivälahjateos vaikka kertoikin äitiydestä. Olen joutunut runokoukkuun. Kävin runokauppa Kattilassa, kauppaa pitävä mies innoissaan esitteli minulle kirjojaan. Mukaan tarttui Claes Anderssonin "Ajan meno" ja Anja Erämajan "Laulajan paperit".
4 kommenttia:
Andersson kirjoittaa sujuvasti läheisriipuvaisuudesta...
Rakkausruno kosketti, oikein hienoa ja herkkää. Rehellisesti sanottuna en lue runoja, en siis myöskään kirjoita. Runo on älykkäämpien ihmisten hommaa.
Andersson luki tuon ensimmäisen Runon Yössä kesäkuun alussa. Siitä asti olen miettinyt, mistä kokoelmasta se löytyisi. Kiitos! (Tosin luen nykyään todella vähän runoja. Jo runokirjan näkeminen masentaa. Tuntuu niin työläältä. Se ei kuitenkaan estä minua ostamasta koko ajan runokirjoja. Niitä on kymmenittäin, lukematta. Kai se siitä vielä.)
Kiitos! Minäkin olen etsinyt tuota runoa joka paikasta enkä ole löytänyt.
Lähetä kommentti