Olen ostanut kaksi pulloa kuohuviiniä ja leiponut marjapiirakan, joka ainakin näyttää ja tuoksuu ihan kelvolliselta. Olen siis melkein valmis siirtymään alkeellisiin mökkiolosuhteisiin kunhan noutaja saapuu. Leivonnan aloitin naapureiden iloksi klo 7.30.
Nyt kun olisi aikaa katsoa televisota, niin sieltä ei tule mitään katsottavaa. Seurasin Teemalta ruokaohjelmaa Vanamo ja Kolmonen. Sitä esitettiin televisiossa 70-luvulla. Ohjelman tahti oli käsittämättömän hidas. Ensin kokit tallustivat kansallispuvuissaan metsässä ja keräsivät korvasieniä puhuen rauhallisesti niitä näitä. Kuvakulma siirtyi keittiöön, jossa korvasienet käsiteltiin nykymääräysten vastaisesti. Korvasienimuhennos maustettiin nelimausteella. En muista milloin kyseistä maustetta olisi kehoitettu mihinkään ruokaan lisäämään. Wikipedian mukaan jauhe sisältää inkivääriä, pippuria, neilikkaa ja muskottia.
Eilen surffailin tapojeni vastaisesti kanavalta toiselle. Näin kuinka nuoren naisen ruokailutottumuksia yritettiin muuttaa psykologin ja ravitsemusterapeutin voimalla. Nainen mätti suuhunsa kasapäin roskaruokaa ja kiukutteli asiantuntijoille kuin teini-ikäinen. Lopussa naisen oli puhe valmistaa terveellinen ateria. Nainen joi ateriaa valmistellessaan pullollisen valkkaria ja sammahti keittiön nurkkaan. Lopulta jonkinlainen makaroni ja jauhelihakastike saatiin aikaiseksi ja asiantuntijat kiittelivät. Englantilaisten surkeat ruoat johtunevat huonosta kouluruasta ja kotitaloustuntien puuttumisesta.
Sen jälkeen seurasin hetken ohjelmaa, jossa parikymmentä naista kilpaili yhdestä miehestä. Naiset olivat pukeutuneet kuin juhlapäivällisille ja puhuivat toisistaan pahaa kameralle. Kolmanneksi vilkaisin ohjelmaa, jossa stailattiin äitiä. Oikeastaan äiti näytti ihan samalta ennen ja jälkeen stailauksen (stailauksessa pulska äiti-ihminen ahdettiin hopeiseen toppiin), mutta toisten huomiosta alkoivat naisen silmät loistaa, joka teki hänestä viehättävämmän. Minäkin tarvitsisin stailauksen.
Mökillä ei ole onneksi televisiota. Viihdykkeenä toimivat mukavat ihmiset, sauna, nuotio, järvi, kuohuviini, kirja ja villasukkaneule.
3 kommenttia:
Hahaha, sain äidiltä 70-luvulta peräisin olevan ruokakirjan, jossa Vanamo ja Kolmonen seikkailevat. Oli hauska opus! Ja TV:een tarjonta on kesäisin tuota mössöä, mistä puhuit, onneksi tulee mediamaksu - pitäisi olla vähemmän kuin TV-lupa.
Heissan! Minä laitan telkkarin päälle vain silloin kun tallennan boxille Lewis:n. Rakastuin jo ammoin Morse-kirjojen Morse-hahmoon ja tunne vain syveni TV-version näyttelijän myötä. Surin ihan oikeasti kun molemmat kuolivat, sekä kirjallinen että näyttelijä.
Tämä Kolmonen, minä lapsena säälin ihan hirveästi hänen perhettään! Minusta hän oli varsinkin syödessään maailman vastenmielisin otus! Onneksi iän myötä olen järkevöitynyt.
Mutta nyt järkeä ei löydy tähän MB3 juttuun. Siis, voitko vääntää rautalangasta miten se toimii. Olen ymmärtänyt, että kuuntelet myös kirjston äänikirjoja ja Celiasta. Lataatko ihan oikeasti CD äänikirjan ensin tietokoneelle ja siirrät sen sitten MB3 -soittimeen? Minä koetin, mutta sehän vie ihan tuhottomasti aikaa ja jätin homman kesken. Ja tämä Celiahan vaatii jonkun lääkärin suosituksen ja lukemista estävän vamman jotta sieltä voisi tilata. Ja kerrotko vielä, onko äänikirjan ostaminen MB3 muodossa nopea ja sujuva systeemi, eli siirtyykö se nopeasti soittimeen sähköisesti vai manuaalisesti? Hankin jo MB3 -soittimen äänikirjoja varten, koska YLE: radio-ohjelmat eivät enää ole sellaisia joita jaksaisin kuunnella. Paitsi tietysti jotkut YLE radio yhden lauantai-illan lähetykset.
En taida osata neuvoa. Läppärilläni on soittimeen liittyvä ohjelma, jonka avulla siirtäminen käy kätevästi.
Lähetä kommentti