keskiviikko 13. kesäkuuta 2012

Kesävaatteet


Aamulla seitsemän jälkeen kaksi nuorta naista tallusti paljain varpain kylmällä asfaltilla. Käsissän he roikottivat kevytmielisesti sellaisia paksuja korkkipohjaisia muotikenkiä. Hihitys ja olemus paljasti, että he olivat palaamassa illan reissulta. Se näytti jotenkin ihan sympaattiselta. Jos kaksi ikäistäni naista toimisi samoin, se vaikuttaisi lähinnä säälittävältä.

Tähän aikaan vuodesta aamulla varpaat ovat huurteessa ja kotiin palatessa otsalla kimmeltää hiki. Vaatteita on aina väärä määrä. Vaarini pukeutui lähes samoin kesät talvet. Pakkasella päässä keikkui karvareuhka ja kesällä päälakea suojeli heinäpellolla kangasnenäliina. Istuvuuden parantamiseksi liinan kulmiin oli vetäisty solmut. En nähnyt vaaria koskaan ilman paitaa. Punamullalla sivelty talo seisoi mäen päällä pienen järvipahasen rannalla. Paikallisasukkaat eivät koskaan uineet, eivät ainakaan aikuiset. Mummo kastautui järviveteen kerran kesässä, rivi lapsenlapsia ihmetteli kesän merkittävintä tapahtumaa rannalla.

Aamulla potilaani nimen perässä luki "haluaa välttämättä Heidille". Jouluna mies toi kukkia, jotka hänen vaimonsa oli valinnut. Vaikea suhtautua vihamieliseen potilaaseen, mutta jollain tavalla se on melkein helpompaa kuin sellaiseen, joka pitää itseä jotenkin erikoisena.


4 kommenttia:

Aikku kirjoitti...

Papallani oli kesät talvet pitkähihainen ja -lahkeinen kerrasto, pitkähihainen paita ja pitkät housut. Ei lämpö luita riko, sanoi pappa.

Partapappa kirjoitti...

Nii, ne on ne ihmiset jokanen oma persoonasa.
Mul on taasen aina lippis päässä, ollu jo ihan kakarasta asti.

Hoo Moilanen kirjoitti...

Kävitkös nuoruudenlähteessä?! Siitä herää monenlaisia mielikuvia, joista kaikki eivät ole kilteimmästä päästä.

Heidi kirjoitti...

En käynyt. Ehkä olisi pitänyt.