Minä päivystän tänään. Aikaisen töihinlähdön vuoksi tapasin dyykkaajan taloni roskiksesta. Minusta tuntuu, että huppuun kätkeytynyt henkilö oli nainen, sillä hänellä oli pieni käsilaukku olallaan. Kasvoja en nähnyt. Nainen ei etsinyt kontaktia minuun, joten en hihkaissut hyviä huomenia vaan kävelin hienotunteisesti ohi enkä heittänyt kissanjätöksiä lootaan, jota nainen kaiveli. Hyvä kun kaiveli ja toivottavasti löysi jotain.
Ajattelin huijata itseäni, leikkimällä turistia aamutuimaan. Keskustasta Tammelaan on tähän asti päässyt kapeaa tunnelia, jossa jostan syystä tuoksuu aamulla tuoreelta pullalta. Samassa röörissä jyristävät bussit ja kuorma-autot. Kapeissa kevyen liikenteen kaistoissa suhailevat mummot rollaattoreillaan, polkupyöräilijät hurjastelevat ja jalankulkijat laahustavat ja koko poppoo poukkoilee yllättäviin suuntiin. Nyt on puhkaistu aukko Rongankadulta melkein Tammelan torille. Pyöräilin tämän ansiosta ilman hikeä kyseiselle torille kymmenessä minuutissa (jopa alle). Ajoin aamukahveille torikahvioon. Söin sämpylää ja samalla hätistelin sitä kyttäävää varpusta kauemmaksi. Huitomisesta huolimatta lintunen palasi sitkeästi norkoamaan minun kovalla rahalla maksamaani evästä. Torilla muuten hengailee paljon porukkaa jo kello seitsemän!
Saavuin työpaikalleni ihan ylevissä tunnelmissa ja haaveilin jopa hakevani mansikat torilta töistä palatessani. Vielä kahdeltatoista olin melko toiveikas päivän suhteen. Hoitajat kuitenkin ilkeyksissään piilottelivat töitäni ja kaivoivat ne esiin aina kun olin jo poistumassa paikalta. Pääsin lähtemään kotiin puoli viideltä. Ei ollut tori enää auki ei. Yhtään mansikkaa ei pyöriskellyt kivetyksellä.
Kerttu saa päivittää huomenna. Minut on imetty tyhjiin. Nukuin jo sellaiset koomapäiväunet. Pian menen koomayöunille.
5 kommenttia:
Miksi muuten niillä koomapäiväunilla ainakin mulla valuu tyynylle kuolaa aina? Öisin en kuolaa, tai sitten tyynyt on ehtinyt kuivua aamuun mennessä.
Tuollaisia asioita potilaat kysyvät. Jos sanon, että kaikilla niin käy, niin sanovat, ettei minulla koskaan ennen. "Mistä se johtuu, että päiväunilla on alkanut valua tyynylle kuolaa?" Ei harmainta aavistusta. Esittämäsi kuivumisteoria on varteenotettava.
Monesti oon tuumaillu, et varmaan on rankkaa tollai päivystely. Ainaki joskus harvoin (HAH) kun oon itteeni niimpal satuttannu et on ollu pakko mennä ompeluttaan itteeni, ni siel on kaikenmaailman sakkia paskahousupultsareista leideihin ja kaikki tietty ajattelee ittesä olevan niin ainutlaatuin, et pääsee jonon ohi.
Mä ootan kiltisti kotona ku kerran hospitaalin vieree oon muuttannu. Soittavat sit ku mun huki lähestyy.
Mukavaa päiväjjatkoo ny kaikest huolimati sulle sinne!
Menitkö kissajätöspussin kanssa töihin?
Ilman muuta.
Lähetä kommentti