Hämeenpuistossa järjestettiin viikonloppuna kirpputorin ja eurooppalaisen ruokatorin (söin currywurstia) lisäksi pienimuotoisia konsertteja. Kävin kuuntelemassa Dave Lindholmia. Miehen välispiikeistä ei saanut mitään tolkkua. Ikäänkuin lauseista olisi jäänyt jotain oleellista pois. Musiikki oli uutta ja esitettiin englanniksi. Yleisön joukosta joku lahopää huusi äänekkäästi "Soita joku Juicen kappale!"
Onnistuin istahtamaan Ikean muoviselle lepotuolille. Eteeni asettui nuori nainen, joka oli pukeutunut bikineihin, "hameeksi" hän oli kietaissut pienen pyyhkeen. Naista kävi puhuttelemassa noin kymmenen urosta, jos tällaista nimitystä noista miehistä voi käyttää. Miehet olivat huomattavan paljon naista vanhempia ja kohtalaisen voimakkaasti humaltuneita, eikä nuori nainenkaan ihan selvinpäin ollut. Mielenkiintoista, miten nämä miehet yrittivät aloittaa mahdollisen kukoistavan ihmissuhteen. Kaikki kysyivät samaa asiaa "Oletko sää täältä?" Onko se nyt niin keskeinen asia, mistä sattuu olemaan kotoisin? Nuori nainen torjui jokaisen yrittäjän johdonmukaisesti. Oivalsin, että miesten huomion saaminen on lopulta hyvin helppoa: tarvitsee vain olla nuori nainen ja esiintyä kevyesti vaatetettuna.
Jotkut asiat ovat hyvin yksinkertaisia ja selkeitä toisin kuin Dave Lindholmin puheet.
3 kommenttia:
Äitienpäivän aattona tuli käveltyä samaisen euroopan ruokatorin läpi. Oli niin herkullisen näköisiä makkaroita ja juustoja että meinasin aivan ostaa. Mutta maltoin mieleni.
En tietääkseni puhutellut ketään bikiniasuista. En myöskään ketään hänen takanaan, olisin kuitenkin saanut pakit molemmilta. Ja luultavasti olisin aloittanut "ootko siekii Ruokolahelta".
Niin ehkäpä se kotipaikan kysyminen on luonteva aloitus. Mutta kannattaisiko keksiä jotain persoonallisempaa? (Ehkä Ruokolahti on Tampereella riittävän persoonallista).
Heh, täällä Åbossa naurattaa taas...
Åboriginal
Lähetä kommentti