torstai 14. elokuuta 2014

Live fast

Aiemmin kopioin blogiini viikottain jonkun runon. Se kuulemma rikkoi tekijänoikeuksia. Nyt olen päättänyt jakaa hengenravintoa keräämieni vessakirjoitusten muodossa. Tyttäreni suunnitteli jossain vaiheessa pitävänsä mukanaan mustaa tussia, jotta voisi korjata edellä mainittujen hengentuotteiden kirjoitus- ja kielioppivirheet.

Päivän mietelause kuuluu (Metso kirjaston yläkerran naistenvessa): Live fast, die young, be wild & have fun. Tässä vaiheessa on enää vaikea seistä mietelauseen takana. Tämä sopii parhaiten alle kolmekymppiselle. Vaikken elä lujaa, niin aika ravaa kuin pitkään odotettu vapaa viikonloppu.

Lähetin eilen kirjeen TE-keskukseen. Sopivan kokoisia kirjekuoria sai ostettua vain kymmenen kuoren nipussa. Nyt minulla on yhdeksän kirjekuorta, muttei kirjekaveria. Ystäväni K:n kanssa kokeilimme vanhanaikaista kirjeenvaihtoa, jostain syystä (minä taisin olla syyllinen) se hiipui, vaikka kirjeitä on ihana saada. Tästä saan surkean sillan viime päivien uutiseen: Postista tulee taas Posti! Itella oli alun perinkin teennäinen perinteisen valtion firman nimeksi. Vaikka Itella, anteeksi Posti, lupaakin toimittaa ykkösluokan kirjeet vuorokaudessa, on se nykymaailmassa liian hidasta. Kirjeen lähettämisen suurin este on kuitenkin yleensä kirjekuoren ja postimerkin hankinnan vaikeus.

K kirjoittaa suljetussa blogissaan kyläpoliiseista. Mitään rahoitustahan tuolle toiminnalle ei tarjota. Mieleen tulee todellakin "Sydämen asialla" sarjan sympaattinen kyläyhteisö leppoisine Anglialla kaahailevine poliiseineen ja söpöine laittomuuksineen. En ole varma ajavatko poliisit sarjassa enää Anglia- merkkisellä autolla, sillä en ole vuosiin katsonut sarjaa. Olin kerran Levillä kansainvälisessä kokouksessa, jossa humalainen mies hyökkäsi ulkomaisen luennoitsijan kimppuun. Joku soitti poliisille, joka suositti hyökkääjän taltuttamista omin voimin, sillä virkavalta ehtisi paikalle vasta tunnin kuluttua.

Katson edelleen Wire-sarjaa, joka kertoo baltimorelaisista poliiseista. Resurssit ovat siellä lohduttoman vähäiset. Kun joku huumekauppias saadaan kiinni tai tehdään suuri heroiinin takavarikko, niin tyhjiö täyttyy uusilla myyjillä ja kamalla. Minua on yllättänyt kauppa, jota poliisit käyvät rikollisten kanssa: jos paljastat muut, niin saat vain ehdollisen tuomion. Yleensä ne tyypit rikollisliigojen kärjessä eivät jää kiinni. No, se on vain fiktiota.

6 kommenttia:

Tillman kirjoitti...

Jyväskylän Yliopiston Mattilanniemen opinahjossa oli taannoin vesskirjoitus, jonka liikkeelle laittanut henkilö oli laitoshuoltaja täti aurinkoinen.

Hän oli kirjoittanut varomattomasti paperilapulle:

" Ei paperia pisuaariin"

Tämä lause oli korjattu tietysti muotoon:
" Ei koepaperia pisuaariin "

Seuraava opiskelija oli heittäytynyt ongelman ytimeen ja kysyi:

" Entä kyniä ja kumeja ? "

Tässä vaiheessa valitetatvasti kurssini loppui tuossa rakennuksessa, joten en ole myöhemmin käynyt katsomassa, millaisiin sfääreihin alkuperäinen ongelma on muuntunut

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Vessakirjoituksissakin kommunikaatio on viihdyttävää.

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Vai voisiko puhua dialogista?

Lasse kirjoitti...

Wire on miltei paras tv-sarja minkä olen katsonut.

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Wire on loistava!

ketjukolaaja kirjoitti...

Onkohan jollakin inkkarikielellä julkinen vessa "I pee - you pee - we pee -teepee"?