Siskoni kaivoi kaapistaan villapaidan, jonka mummo oli hänelle joskus ammoisina aikoina neulonut. Paita oli edelleen kuin uusi. Pieni ja hoikka äitini sovitti neuletta ja se sopi hänelle erinomaisesti. Sain whatsappissa kuvan, jossa kahdeksankymppinen äitini istuu nojatuolissa tuo oman äitinsä neuloma villapaita yllään. Siinä oli jotain liikuttavaa varsinkin kun villapaidan neuloja on kuollut vuosikymmeniä sitten. Villapaita oli sininen, siinä oli löysä, korkea, ruutukuvioinen kaulus. Todennäköisesti aikanaan kovinkin muodikas.
En jaksa keksiä minkäänlaista aasinsiltaa vaan siirryn röyhkeästi ihan toiseen asiaan.
Hyväksynkö evästeet? Mitä tapahtuu jos hyväksyn? Entä jos käännän niille selkäni? Mitä ne sellaiset evästeet oikein ovat? Kuka lie keksinyt koko sanan eväste, kun englanniksi käytetään nimitystä cookie? Joku kirjoitti facessa, että luvan pyytäminen evästeiden käyttöön on yhtä hölmöä kuin autoon astuvalta kysyttäisiin "Hyväksytkö pyörät?". Ilmeisesti ne evästeet ovat sitten kovinkin tarpeellisia.
Olen niin väsynyt, ettei tästä tule mitään. Menen sänkyyn lukemaan kirjaa, joka tarkoittaa, kuten varmaan jo arvaattekin, samaa kuin nukkuminen.
2 kommenttia:
Minä ainakin jätän evästeet väliin, en nimittäin pidä teestä.
Eväskahvit kuitenkin?
Lähetä kommentti