Monologi

Viidassa tehtiin harjoitus, jossa luotiin yhdessä henkilö, 28-vuotias mies Vantaalta, kassilohen kasvattaja, avoliitossa, kirjoitaa salaa runoja, kaveri Pena, yksi lapsi edellisestä suhteesta. Piti kirjoittaa monologi. Tämäpä tässä.

Akka ei tykänny kun lähdin Penan kanssa Matsi-baariin. Tuula toi Mallan viikonlopuks mulle, vaikka ei ollu puhe tästä viikonlopusta. Tuula lähti jollekin risteilylle. Mallaa tuodessa sillä oli joku roiskeläppä päällä. Sillä oli ollu niin kiire, ettei ollu ehtinyt ottaa tarrapapiljotteja päästä. Tuula on kampaaja, laittaa itteensä nätisti. Akkaa vitutti kun Tuula näytti niin hyvältä. Luuli varmaan, että mä kuolaan sen perään. Tuulaan en koskis enää pitkällä tikullakaan. Se on varma se.

Akka jäi kotiin mököttämään. Me Penan kanssa käydään kerran kuussa Matsi-baarissa kattomassa jalkapalloo ja siihen ei akalla oo sanomista. Penalla ei akkaa oo ja siinä se on tehny fiksusti. Ei tartte kellekään selitellä. Ei sen puoleen, kyllä Malla on kiva pentu.

Me haettiin Penan kanssa tiskiltä pitkät kolmoset ja istuttiin pöytään kattoon matsia Arsenal-Everton. Otettiin sitten toiset ja vielä kolmannetkin. Jossain vaiheessa Pena tarjos mulle kossuvissyn. Se on vähän niinku velkaa mulle kun järkkäsin sille duunin mun kassilohibisneksessä. Viherpiipertäjät sanoo, että se saastuttaa, mutta ei kai perkele kala mitään saastuta. Eikös meret ja järvet oo täynnä kaloja. On ollu aina. Nyt kun kaloja on vähemmän niin vedet on likasempii. Mitä sillon pitää duunata, no laittaa sinne kaloja tietty.

Jossain vaiheessa mulla pimeni. Pena oli heittänyt mut kotiin. Matsi-baariin oli kuulemma viritetty mikrofonit ja kajarit ja siellä oli alkanu joku vitun runokaraoke. Se oli kuulemma joku kokeilu. Kerran kuussa se jatkuu kerto Pena. Mä olin kuulemma menny sinne lavalle jotain Leinoo lausumaan. Oli ollu melkonen suksee. Vetäsin kuulemma päälle vielä jonkun oman runonpätkän. Jumalauta, että vituttaa. Ei oo Matsi-baariin enää asiaa.