Tähän maahan sopii vain kylmänkestävä, auringossa palava, sinisilmäinen, ohuthiuksinen suomalainen, jonka suusta pulppuaa puhdas suomen kieli ilman vieraita aksentteja. Yhtenäinen kansa, jonka nenä halkoo pelotta syystuulia, paukkupakkasia, kevätkylmiä ja kesäsateita. Sellainen, jonka henki haisee Koskenkorvalle, eikä valkosipulille. Joka katsoo Uutisvuotoa ja harrastaa hiihtoa tai sauvakävelyä vuodenajasta riippuen. Joka osaa ulkoa Enkeli taivaan ja Jo joutui armas aika sanat.
Monikulttuurisuudesta on sanottu jo kaikki. Mietin vain miltä ulkomaalaisesta tai vaikkapa väärän värisestä suomalaisesta tuntuu kun hänelle ja hänen lapsilleen sanotaan "Teitä ei täällä tarvita". Minä ainakin kokisin sen loukkaavana.
Kaikilla kansoilla on yhtenäinen käsitys itsestään: me olemme kärsineet, selvinneet ja olemme parempia kuin muut. Meidän sotilaamme ovat urheita, naapurimaiden sotilailla tulevat pissat housuun kun vihollinen hyökkää. Joka meidän jumalaamme uskoo, pääsee taivaaseen. Toisin uskovien varpaat kärventyvät.
Tätä juttua (ja tätä päivitystä) on vaikea saada loppumaan: ainoa keino on yrittää asettua toisen ihmisen asemaan. Ei toisia aina ymmärrä, mutta kannattaa ainakin yrittää.
3 kommenttia:
Samalla lailla on Suomalaiset olleet maahanmuuttajia, kun ovat maailmalle lähteneet. Aina ja kaikessa se tulee esille, kertovat maailmalle muuttaneet ystävät.
Mainio luonnekkuva suomalaisesta!!
Mitääs tykkäisivät nämä perussuomalaiset jos me n.700 000 ruotsinsuomalaista muutettas takasin Suomeen jonain kauniina päivänä? Olisi myös kiva tietää miten määritellään, kuka on se o i k e a suomalainen?
Muuten, joka kerta Suomessa vierailessani, kuulen olevani ulkomaalainen; kun asun Ruotsissa olen ruotsalainen ja kun asuin Saksassa olin saksalainen. Mutten koskaan olevani suomalainen vaikka olen syntynyt Suomessa ja kasvanut siellä aikuiseksi ja olen jopa säilyttänyt suomenkielen ja osan kultturiakin. Sanonkin jo nykyisin että olen syntynyt Suomessa.
Muuten, kerran ajoin autolla Pispalan valtatietä; autoni oli saksalaisissa rekkareissa. Yksi auto ajoi ohi ja kaverit huusivat sieltä natsitervehdyksiä. Ei, ei minua hävettänyt suomalaisena siinä tilanteessa vaikka jouduinkin selittään sitä ystävilleni. Jotenkin vain sain pontta sille päätökselleni että joskus jätin Suomen.
Suomi on kiva paikka vierailla ulkomaalaisena. Kiva käydä saunassa ja tavata kivoja ihmisiä; niitäkin -tietenkin- on. Kiva kiiruhtaa Tammelantorille ja syödä mustaamakkaraa ja munkkipossuja.
Tuo natsitervehdysepisodi on varsin kuvaava, en tiedä mitä sanoisin. Minä ehkä häpeäisin.
Lähetä kommentti