perjantai 8. tammikuuta 2016

Ajattelepa omalle kohalles

Vietän toiseksi viimeistä nelipäiväistä työviikkoa tai oikeastaan tämä on vain kolmepäiväinen. Istun villasukat ja huopatöppöset jaloissani olohuoneessani, joka on säädyttömän kylmä. Aion tehdä tänään ensi viikon esityksen. Sitähän varten vapaapäivät ovat.

Lähdin eilen polkemaan reippaasti töihin. Rongankadulla polkimet alkoivat pyöriä tyhjää. Vastentahtoinen ja kankea polkupyöräni tuumi "Hullu akka, nyt pudotan ketjut". Siihen pyörä jäi. Pitää etsiä avoin pyöräkorjaamo, sillä olen niin avuton, etten saa ketjuja takaisin paikoilleen.

Pakkasesta vouhotetaan kamalasti. Olen syntynyt kylmässä ja lumisessa Pohjois-Savossa, jossa vasta -40 astetta oli pakkanen, jota vaivauduttiin päivittelemään.

Sunnuntailenkillä Pyynikin munkkikahvilassa luin Apu-lehteä (kahvilaan tulee Aamulehden ja Hesarin lisäksi jostain syystä nimenomaan kyseinen aviisi). Lehdessä Kari Hotakainen kertoo vierastavansa kirjoja, joilla on motto. Ainoa motto, joka kuulosta hänestä aina hyvältä on Jope Ruonansuun "Ajattelepa omalle kohalles". Yritän muistaa sen joka päivä.

3 kommenttia:

mimiplato kirjoitti...

On sulla ilkee fillari, mutta ihan aiheesta se varmaankin ketjun pudotti, meinaan että jos se pykä onkin tehty jossain etelässä niin eihän se oo tällassiin pakkasiin tottunnu, parka.

Onneks et satuttannu itteäis, oisit voinnu rypästä eli kaaduta. :)

merja toivonen kirjoitti...

Ihanaa, että joku muukin käyttää rypästä-termiä. Kymenlaaksolaisina käytimme sitä alvariinsa.

Anonyymi kirjoitti...

Ku aattelin omalle kohalleni, hokasin, ettei onnistuisi ketjujen laitto täälläkään. Kannattaiskohan opetella?