perjantai 15. tammikuuta 2016

Optometristi

Isännöintitoimiston nainen kävi mittaamassa asuntoni lämpötilaa ja kuvasi nurkkia lämpökameralla. Kuvissa näkyi jalanjälkieni lämpö.

Mittaaja sanoi, ettei ole vastaavaa kaupunkiasunnossa nähnyt, vanhoissa maalaistaloissa kylläkin. Seinät ja nurkat hohkaavat kylmyyttä.  Tuuletusaukot puskevat pakkasilmaa. Tästä ei kuulemma millään vähäisellä tilkitsemisellä selviä.

Olen muutenkin apealla mielellä, sillä tänään tuli ensimmäinen hylsy. Olen varma, ettei käsikirjoitukseni kelpaa muillekaan, kun yksi on sen torjunut. Istun kylmässä kodissani ja tuntuu kuin suuri rakkauteni olisi minut hylännyt ja jättänyt tänne yksin jäätymään.

Sanon itselleni kannustavasti "Parempi, ettei julkaista, ettei tarvitse hävetä!", mutta se ei juurikaan auta tässä tilanteessa.

Kävin optometristilla, joka totesi näköni olevan oikeastaan parempi kuin neljä vuotta sitten. Hän heijasti seinälle samaa kirjainriviä aina pienempänä. Äkkiähän sen rivin oppii ulkoa.

Kuka tällaisia sanoja kuin bioanalyytikko tai optometristi keksii, sitä lyön optikolla päähän.

Kaivaudun vähäksi aikaa torkkupeiton alle itkemään.

12 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kaipaat selvästi halausta! Hali! Mutta niin, ennen kuin harmaakaihi iskee, niin kuulema näkö paranee. Lasit saa uusia sitten tiuhaan. Luin jostain lehtijutusta, jossa häiskä kävi kaihileikkauksessa ennen kuuttakymppiä.

Kustantamisesta. Jo nuorena sällinä toiset tekevät cd:t oma kustanteena ja pakkomyyvät niitä sitten sukulaisille :-P

Sellaista omakustannetta kannattaa harkita. Tai joukkorahoitusta. Mutta älä lannistu!

mimiplato kirjoitti...

Välillä on ihan hyvää kävästä pohjamudissa, kyllä se siitä.

Pidän sotakirjaani jäissä. Lähetän sen sitten kustantamoon kun ei enää hävetä. Siihen mennee loppuikä. :D

Mansikkapelloilla ikuisesti kirjoitti...

Olen seurannut blogiasi tämän syksyn ajan ja nauttinut ajatuksistasi ja kauniista suomenkielestäsi. Toivottavasti saan lukea kirjasi.

Ana kirjoitti...

Eikös taloyhtiön kuulu korjauttaa tuollaiset kamalat vedot ja kylmyydet?

Hoo Moilanen kirjoitti...

Asuin vuosia taidemuseon vieressä Makasiininkadulla, 30-luvulla rakennetussa kerrostalossa. Päätyseinä ja kulma hohkivat sellaista vetoa että ei mitään järkeä. (Ilmeisesti siellä seinissä ei ollut pahemmin villoja, niitä oli kuulemma lisätty joihinkin kohtiin.) Patterit porottivat täysillä, joten ei siellä tarvinnut palella. Ei kylläkään kovin energiatehokasta...

Nykyään varmaankin hyvin tiukan seulan läpi saa sanojaan painetuksi, koska markkinat ovat niin pienet. Sofi Oksanen, Jari Tervo ja Kari Hotakainen & muutama muu myyvät. (Kenenkään heidän kirjojaan en ole lukenut, mutta ei se ole heidän syynsä.)

Heidi kirjoitti...

Olen narsistinen narisija. Ei voi mitään. Kiitos.

Minä asuin varmaankin samassa talossa, kun oli vesivahinkoa paossa. Ei ollut kylmä.

Hoo Moilanen kirjoitti...

Hauska sattumus tuo sama osoite! Ei siinä muita vaihtoehtoja ole kuin se yksi talo.

Meillä on kuule varmaan aika paljon yhteistä. Olisi mukavan epäsuomalaista tavata vieras ihminen vaikka kahvikupin äärellä, heijastimesihan jo tunnistin! Ja tykkään siis miehistä, ihan varuiksi. Ehkä voisimme pohtia vaikka sitä, että millainen elämä kannattaisi hankkia.

ketjukolaaja kirjoitti...

Missäs se nyt oli että 'ihmisen pitää olla optikkoluonne'?

Anonyymi kirjoitti...

Ekana kirjoittaneelle anonyymille kaks kyssäriä: miten niin kaihileikkauksen jälkeen saa laseja muka uusia tiuhaan? Ja mitä kummallista on alle kuuskymppisen häiskän kaihessa? Se voi tulla kuule nuorellekin eikä sen leikkaus mitään tiheää lasienuusimista kyllä ole aiheuttanut, paitsi tietysti jos haluaa kikkailla usein uusilla pokilla. Omat silmäni on kaihileikattu nelissäkymmenissä enkä koe olevani mikään kummajainen. Kaihen voi aiheuttaa moni muukin syy kuin se kamalaksi maalattu vanhuus.

Heidi, ole iloinen, että näet hyvin ja muista että tuleen ei pidä jäädä makaamaan, ei yks hylsy tarkoita et peli olis pelattu, häntä pystyyn vaan!

Anonyymi kirjoitti...

Eikös ole hyvä, ettei kirjaasi hyväksytty: sokeana olis vaikea mennä pokkaamaan Finlandia-palkintoa ja muita.

Heidi kirjoitti...

Kävin muuten kirjoituskurssilla, johon osallistui sokea nainen. Se ei estä kirjoittamista, eikä myöskään palkinnon pokaamista.

Optikkoluonne on jatkosta optometristiluonne.

Hoo Moilanen: ehkäpä joskus tapaamme.

Heidi kirjoitti...

Niin ja korjaukset kuulunevat taloyhtiölle, mutta vaatii varmaankin pientä patistusta tai sitten suurempaa taistelua.

"Mansikkapelloilla ikuisesti" kiitos!