keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Kerrospukeutuja

Pohdin mitä laittaa päälle, sillä ulos on mentävä vaikka pakkanen kiristää poskipakaroita (sainpahan käytettyä Volter Kilven hauskaa sanaa). Vain ulkoilemalla voi ansaita laiskan päivän romaanin seurassa.

Jonathan Franzenin Purity ei voi olla vakavaa kirjallisuutta, sillä se on kovin koukuttava (Jukka Petäjä kirjoittaa Hesarissa romaanista: Franzen käsittelee seksin, eksistenssin ja pahojen ajatusten synnyttämää syyllisyydentuntoa kuin Dostojevski, jonka näkemykset on tislattu amerikkalaisella huumorilla, ironialla ja sarkasmilla).

Onneksi romaani on amerikkalaiseen tapaan paksu. Illalla sängyssä sen kannatteleminen vaatii kohtalaisia käsivoimia. Toimintakykyindeksissä kysytään "Pystytkö ottamaan kahden kilon jauhopussin hyllyltä, joka on päälakesi yläpuolella?". Voitaisiin kysyä "Pystytkö lukemaan selälläsi sängyssä Jonathan Franzenin romaania Purity?"

Poikkesin aiheesta, nimittäin kerrospukeutumisesta. Kun pyöräilin töihin, vain sormeni palelivat (minulla oli käsissäni villasormikkaat ja nahkarukkaset). Tänään aion pukea päälleni villasukkahousut, pitkät kalsarit, pitkähihaisen aluspaidan, fleecen, lenkkihousut, kevyttoppatakin, myssyn, kahdet hanskat (toiset ovat nahkarukkaset). Tarvitsisin uudet lenkkivermeet, sillä vanhat näyttävät kulahtaneilta. Toimivat kuitenkin.

Elän ensimmäistä Downton Abbeyn jälkeistä aamua. Nautin viimeisestä palkallisesta loppiaisvapaasta. Olen ilmoittautunut liian monelle työväenopiston kurssille. Nyt olin syksyä viisaampi, enkä ilmoittautunut perjantai-illan jumppaan, jossa en käynyt kertaakaan. Joka perjantai puhelimeni hälytti "Lavis jumppa" ja jumpan vetäjältä tuli sähköposti, jossa kysyttiin mielipidettäni jumpasta. Siihen en luonnollisestikaan pystynyt vastaamaan.

Nyt hypin taas holtittomasti asiasta toiseen. Mietin tänä aamuna, miksi joku vieras ihminen voi ärsyttää minua. Ärsytyksen kohteen ääni antaa pieniä epämiellyttäviä sähköiskuja varpaisiini. Tämä henkilö ei ole tehnyt minulle mitään pahaa. Kyse on siis minusta eikä hänestä. Välittääkö ääneni kivuliaasti sähköä jonkun varpaisiin?

8 kommenttia:

Hoo Moilanen kirjoitti...

Kiitos kirjavinkistä! Jossakin mainittiinkin ko. kirjasta mutta unohdin. Nyt seutuvaraukseen!

Sain joululahjaksi Sofi Oksasen Norman. Evvk. Voisin lahjoittaa sen pois paitsi että en anna kuin kirjoja, jotka ovat itselleni tärkeitä. Taidan lahjoittaa sen kirjastoon.

Jonkun ihmisen ääni voi oikeasti raastaa korvia. Tai sitten se tyyppi risoo muuten ja kaikenlaiset epämiellyttävyydet - kuten vääränlainen ääni - korostuvat.

Heidi kirjoitti...

Suosittelen Purityä, joka on muuten yhden romaanihenkilön nimi, enkä siis lue teosta englanniksi vaan suomeksi.

Hoo Moilanen kirjoitti...

Olin varmaan kuullutkin, että Purity viittaa ihmiseen, koska ei tullut edes mieleen, että kirja ei olisi suomea. (Lukunautinnosta menee iso siivu, jos pitää keskittyä vieraaseen kieleen.)

Voihan harmi, yhdellä ystävälläni polvet turpoavat nyt siihen malliin, että hän ei melkein pääse liikkeelle. Hiukan hänellä on ollut nivelvaivoja aiemminkin. Alle viisikymppinen lievästi ylipainoinen nainen. Kun ei nyt mitään reumaa olisi, huomenna lääkäriin.

Outo Paimen kirjoitti...

Kirjallisuudesta en osaa sanoa mitään mutta kerrospukeutumiseen sellainen vinkki että kovilla pakkasilla kannattaa käsien suojaksi vetää ns. "kortsuhanskat" eli (mieluummin) nitriili - tai vinyylikäsineet ja vasta niiden päälle villa/nahkahanskat. On meinaten siitä hyvät ettei lämpöä pääse haihtumaan läheskään siihen malliin kuin muuten ja jos kengissä palelee varpaat, niin muovikassi sukkien päällä on hyvä ratkaisu.

Anonyymi kirjoitti...

Olen ollut aikeissa hankkia kirjatuen (valtavasti erilaisia malleja), koska luen myös mielelläni illalla sängyssä ja hartijani eivät enää jaksa edes kevyiden kirjojen painoa.

/Eija

Marjatta Mentula kirjoitti...

Ärsyyntyminen ja ärsyttäjäksi joutuminen ovat molemmat ikäviä tunteita. Mieluummin kuitenkin tunnen hiljaa toisten aiheuttamaa ärsytystä kuin kuulen olleeni ärsyttävä. Siitä seuraa häpeää ja syyllisyyttä.
Vaikeaa on tämä elämä ihmispololle!

Minulla on Purity lukematta, mutta pidin kovasti hänen aiemmista romaaneistaan. Lukuromaaneiksihan niitä on nimitelty, kun ne ovat niin luettavia. Jos aiheena on syyllisyys, niin kirja on minulle passeli.

Hoo Moilanen kirjoitti...

Kirjasuositus!

Eilen menin yksin hengailemaan kaupungille, kun polvivaivaisesta ystävästäni ei ollut kaveriksi.

Heti Sokoksen pääovien jälkeen oli alekirjapöytiä. Katseeni osui syklaaminpunaiseen kanteen, kirja oli Albert Espinosan Pyydä luokse sun. Hinta 3,50. (Paitsi eilen 20 % vähemmän.)

Vaistosin, että kirja on ihana ja ostin niitä 4. Pöydälle jäi vielä muutama.

jaana kirjoitti...

Minä en oppinut. Viime syksyn perjantain tanssitunneista en käynyt yhdelläkään. Eilen ilmoittauduin kevääksi perjantain tanssitunneille. Onneksi tämä ohjaaja ei kysele perään.