tiistai 19. tammikuuta 2016

Torsti

Pidin kovasti Laura Lindstedtin romaanista Oneiron, muut lukupiiriläiset eivät joko pitäneet romaanista, ahdistuivat teoksesta, eivät jaksaneet lukea kirjaa loppuun tai eivät ymmärtäneet miksi Oneiron oli yleensäkään kirjoitettu.

Romaanin seitsemästä naisesta Rosa Imaculada, brasilialainen nainen, joka saa miehen sydämen, muuttuu saamansa elimen myötä sydämen entisen omistajan kaltaiseksi. Hän kirjoittaa kirjeen elinluovuttajan isälle ja tapaakin tämän.

Suomessa tapaaminen ei olisi mahdollista (olisiko Brasiliassakaan). Kukaan ei tiedä kuka on saanut kenenkin sydämen tai munuaisen. Jotkut elinsiirtopotilaat kokevat muuttuneensa vieraan elimen myötä. Näin minulle kerrottiin. He saattavat antaa uudelle munuaiselleen nimen. "Pirkko on voinut hyvin tai Pirkko ollut vähän kurjalla päällä", he sanovat (nimi muutettu). 

Vieressäni puhisee lisälämmitin, jonka kyljessä lukee "tamho". Annan sille nimeksi Torsti, Torsti Lehtisen mukaan. Torsti on jo hieman nurkistaan kolhiintunut, mutta miehekäs öljytäytteinen sähkölämmitin. Valitsin nimeä pitkään, yksi vaihtoehto olisi ollut Juha Hurme, joka ei kuitenkaan sovi ollenkaan lisälämmittimeksi.

2 kommenttia:

pääjalkainen kirjoitti...

Oneiron on hyvä romaani. Tosin vielä enemmän (viime syksyn uutuuksista) tykkäsin Iida Rauman teoksesta Seksistä ja matematiikasta. Voisin kuvitella, että sinäkin pitäisit siitä. En muista toista kotimaista yhtä hyvää kirjaa (jollei sitten U-L Lundbergin Jää, joka on ihan toisenlainen). Rauman kirja on tiukka kokonaisuus ja huolellisesti kirjoitettu, ei mitään turhaa eikä tyhjäkäyntiä (kuten hiukan ehkä Oneironissa paikka paikoin?). Joka tapauksessa suosittelen, jos et ole vielä lukenut.

Heidi kirjoitti...

Pitää lisätä luettavien kirjojen korkeaan pinoon.