Kävin tänä aamuna lenkillä vaikka vuosi vetelee viimeisiään ja lupauksetkin ovat tekemättä. Olen ylpeä itsestäni.
Kun potilailta kysyy liikunnasta, he saattavat vastata, että on pakko
käydä lenkillä kahdesti päivässä kun koiraa täytyy ulkoiluttaa. Tästä syystä huvittaa nähdä
koiranomistajia seisoskelemassa puistoissa talutushihna kädessä samalla kun Musti haistelee lumeen muodostuneita keltaisia kusilänttejä.
Ensi vuonna saa ostaa lähikaupasta limsalla laimennettua Koskenkorvaa. Olisin toivonut uudistusta, jossa ravintoloissa lopetettaisiin viinin mittaaminen mitta-astialla. Suomessa määrätään että, "Alkoholijuomien määrän mittaamiseen on käytettävä mittauslaitelain mukaisia varmennettuja mittauslaitteita. Alkoholijuomamittarit (viina-, viini-, olut-, siideri- ja
lonkeromittarit) on tarkastettava eli vaattava joka kolmas vuosi ja aina
kun sinetit on murrettu tai mittarin tarkkuutta epäillään." Ymmärrän, että drinkkejä valmistaessa saatetaan tarvita noita mittoja, mutta miksei viiniä voi yksinkertaisesti kaataa suoraan lasiin?
Festareilla ei enää ole kaljan juojille omia aitauksia, joka on tietysti suuri huononnus. Aitaukseen on ollut kiva paeta silloin kun esiintyjä ei kiinnosta. Nyt mietitte, että käykö tuo tyyppi oikeasti festareilla, mutta kävin viime kesänä Porissa ja viisitoista vuotta sitten Ruisrokissa.
4 kommenttia:
Helsingin Tennispalatsin Lumiéressa ei mitta-astialla viiniä mitata, vaan kaadetaan suoraan lasiin harjaantuneen tarjoilijan silmän tarkkuudella. Tapa tervetullut ja kuulemma yleistymässä.
Näin sanotaan Tukesin sivuilla: Hyväksytyt mittaviivalliset anniskeluastiat (viivamitta / vakiolasi) ovat vaihtoehto siirto- eli viinamittojen ja alkoholijuomamittareiden käytölle.
En juo viiniä - absolutistitiukkis - mutta yllättävän paljon lasi vetää! Olin syömässä siskoni ja hänen miehensä kanssa ja he ottivat 16 cl punkkua. Se oli vain nolo liraus lasin pohjalla!
Sääntö-Suomessa löytyy pykälää joka lähtöön, jopa täysin typeriinkin kuten tämä sun esimerkkis todistaa ja siksipä hieman yllätyin kun tuo limuviinoista käyty vääntö päättyi niinkuin se päättyi. Hyvä juttu pikkujuttukaupoille jos eivät pilaa hinnoittelulla, tosin en tiedä kuinka tarkkaan se on säädetty eli paljonko hinnoissa on liikkumavaraa (vanhassa kunnon keppanassa aika iso, ainakin syrjäisemmillä seuduilla).
Entisenä koirankusettajana mun täytyy sanoa että kyllä se oli koira joka mut sai liikkeelle. Ulkoiluni kuntoilumielessä on romahtanut avioeron jälkeen, koira kun jäi eukolle koska kummatkin oltiin sitä mieltä että beaglen on parempi keskellä mettää kuin kerrostalossa.
Toivottelen jo näin ennakkoon mahrottoman hyvää ensi vuotta!
Lähetä kommentti