sunnuntai 18. helmikuuta 2018

Linnut

Perjantaiaamuna kampaamo oli täynnä nuoria kauniita naisia. Tyttösten hiukset väännettiin nutturoille, naamat maalattiin ja heidän päälleen puettiin persikanväriset iltapuvut. Yhdellä tytöllä oli sininen leninki, mutta hän oli poikkeus. Äidit ja kampaajat ottivat tuloksesta kymmeniä kännykkäkuvia. Minä harmaa hiirulainen selailin Kauneutta ja terveyttä, eikä kukaan halunnut kuvata minua.

Eilen illalla kyläpaikassa emäntä etsi vieraita ja itseään parhaiten kuvaavat lintulajit. Minä olin joku kerttunen, pieni keltarintainen mutta muuten harmaa lintunen. Nämä nuoret vanhojenpäiväläiset näyttivät tropiikin siivekkäiltä.

Nykyajan vanhojenpäivä on täynnä ulkonäköpaineita, joita meillä ei aikoinaan ainakaan samassa määrin ollut. Vasta viime vuosina olen valokuvia katsellessani ymmärtänyt, että jotkut meistä ovat olleet kauniita.

Laitoin tekstiäni kirjoitusryhmän luettavaksi ja päätin unohtaa koko jutun pariksi viikoksi. On vaikea irrottautua käsikirjoituksesta.

2 kommenttia:

Elisa J kirjoitti...

Kerttuset ovat taitavia laulamaan!

Nimetön kirjoitti...

Minusta kaikki (pikku)linnut ovat tosi somia - pikkunisäkkäistä puhumattakaan. Olen aina ihmetellyt sanontoja "harmaa varpunen" ja "harmaa hiirulainen", joita käytetään jonkinlaisina vaatimattomuuden symboleina. Esimerkiksi kotihiirtä sympaattisempaa ja suloisempaa pientä olentoa on vaikea edes kuvitella!