Pakkanen

Lapsena oli aina kova pakkanen (varsinkin talvella). Hiihdettiin puusuksilla kansanhiihtoa jäätynyt räkä nenästä roikkuen. Monot irtosivat jatkuvasti siteistä ja niitä oli vaikea saada kiinni. Alamäessä lensin nenälleni, enkä saanut itseäni ja suksiani takaisin hiihtojärjestykseen ilman ulkopuolista apua.

Mummolassa talon nurkat paukkuivat pakkasessa. Vaari vei meidät johonkin hevosreella, en muista mihin. Mummo marmatti kun vaari ei saanut jotain mummon mielestä tähdellistä tehtyä ja sanoi "Tekemättä on ja pyssyy".

Nämä nykypakkaset ovat pientä sen rinnalla. On sisävessat ja hanasta tulee lämmintä vettä (mummolassa ei tullut, eikä ollut sähköäkään).

Sen verran olen tottunut lämpimään, että vähän lisäkerrosta laitoin alle kun pyöräilin aamulla töihin.
Aion testata missä kulkee henkilökohtainen pakkasrajani kun kerrankin on siihen mahdollisuus.