maanantai 17. joulukuuta 2012

Lahjotut juhlijat

Kirjoitusryhmäläiset olivat eilen luonani viettämässä pikkujouluja. Vieraat viipyvät aina vähintään neljä tuntia, nyt viimeiset poistuivat puoli yhdeksän aikaan. On hyvä aika lopettaa juhliminen kun iltauutiset alkavat.  Annoimme perinteiseen tapaan toisillemme lahjaksi vanhat kirjat. Teippasin oman kirjani kääreen maalarinteipillä. Joudun joka juhlakausi ostamaan uuden teippirullan.

Lasten synttäreillä jaetaan nykyään kuulemma vieraillekin lahjat. Nämä lahjat saattavat olla yhtä arvokkaita tai jopa kalliimpia kuin päivänsankarille ojennetut tavarat. Saman voisi tehdä viisikymppisillä. Näin pääsisi keski-ikäinen juhlittava eroon turhasta krääsästä. Tarpeettomiin esineisiin voitaisiin kiinnittä "Post it"- lappuset. Säästyisi kirpparille tai kaatopaikalle kuljettamisen vaivalta.

Jostain syystä turhan tavaran arvo nousee, kun sen antaa toiselle. Ankea vanha pusero ja hame alkaa siskon päällä näyttää Pradan tämän syksyn mallistolta, vaikka onkin ostettu muutamalla eurolla Henkka Maukasta.

Pohdimme viikonloppuna puheliaita kampaajia. Kampaamossa voisi olla kori, josta asiakas saisi ottaa numerolapun: yksi (en halua puhua, v-tuttaa, luen Seiskaa, ei saa häiritä), kaksi (voisin kertoa muutaman sanan työkavereistani ja surkeasta avioliitostani) ja kolme (tahdon kuulla kaiken kampaajan keittiörempasta).


3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Olen käynyt vuosia samalla kampaajalla. Hänellä on taito aistia, millä mielellä olen. Joskus juttelemme taukoamatta koko ajan, toisinaan lueskelen lehteä ja hän tekee työtään harmonisessa hiljaisuudessa. Tykkään!

Timo Lampi kirjoitti...

Mainio idea toi post it.

Mun parturi on surkee ja sil on aina niin huonot jututki. Vetelee koneella ne vähät jälellä olevat karvat alle sentin mittaseks.

Ku suurin osa on ajeltu, annan parturikoneen Vaimolle, hän tasaa reunat. Lopuks siivoon hiustenpätkät (harmaita vai, no alle puolet sentää) lattialta ja pesen itteni suihkussa, ettei ne millinpätkät jää ihoo kutittaan.

AuvoT kirjoitti...

No joo, annettiin niitä pikku lahjoja synttärivieraille jo 90-luvulla kun meidän lapset oli pieniä. Mutta lahjatkin oli aika pieniä, vähän karamelliä tms kivaa, värikkäässä pussissa.

Minun mielestäni puheliaat parturit on aika hyviä. Tosin ikävä kyllä en ole käynyt parturissa enää tällä vuosituhannella.