Kerään leimoja

Aivoni lisäävät kierroksiaan, sillä niille on välittynyt tieto siitä, että vapaa pian loppuu. Tänä iltana minun pitää mennä erääseen kokoukseen viemään yhdistykseni terveiset. Mitä minä sanon? Jospa sanon reippaasti "Terveisiä!". Siihen ei kylläkään mene aikaa kymmentä minuuttia (sellainen aika ohjelmaan on varattu). Katsoin kellosta, kymmenessä sekunnissa sanoo helposti viisi kertaa "Terveisiä!", minuuttiin niitä mahtuu siis vähintään 30 ja kymmeneen minuuttiin täten 300. Näiden terveisten ja muunkin vuoksi nukuin huonosti. Tulossa on vielä kolme kehnosti nukuttua yötä, sillä torstaina ja perjantaina on yhdistyksemme kokous, hallituksen kokous, kokous kannatusjäsenten kanssa ja lauantaina Helsingissä pieni esitys, sunnuntain ja maanantain välisen yön nukun aina surkeasti. Mitäpä näitä valittamaan, itsepä olen pääni moiseen p-kaan työntänyt. Anteeksi brutaali kielenkäyttöni. Tässä blogissa ei rumia sanoja käytetä. Tätä voivat lukea myös kiroilurajoitteiset.

Minulla on erillinen kukkaro kaikenlaisia etukortteja varten. On siellä myös kirjastokortti ja pankkikortti. Kortteja on 27, laskin ne nimittäin äsken. Heitin pois pokkaripassin, johon oli kertynyt vuodessa neljä leimaa, kymmenellä olisi saanut ilmaisen pokkarin. Viimeisen viikon aikana valikoima on kasvanut erään vaatekaupan "VIP-kortilla" ja kosmetiikkaliikkeen kortilla, johon kerätään leimoja. "Keksisittekö millään mitään ostettavaa, tarvittaisiin vielä 25 senttiä, niin saataisiin tähän viisi leimaa?" En keksinyt. Nyt minulla on kortissa vain neljä leimaa.Oma vikani.

Lounastimme eilen M:n kanssa Hämeenpuistossa. Hankimme lähestulkoon hilpeän päivähiprakan, sillä nautimme pikkolopullot valkoviiniä ruoan kera. Kävimme Tallipihan kahvilassa kahvilla ja Finlaysonin myymälässä katsomassa liinavaatteita. Liikkeen etukortilla olisi saanut satiinilakanoista 20% alennusta.