Istuimme kirjoitusryhmän kanssa tänään Näsinpuistossa ruotimassa tekstejä. Olin keittänyt meille teetä termoskannuun. Jatkoin Viidassa ottamaani roolia. Yritän ansaita paikkani yhteisössä valmistamalla kuumia juomia.
Mietin välillä mitä minä kirjoittajien ryhmässä teen. En osaa edes kirjoittaa kymmentä sivua lattialankuista. En ole runollinen. Olen sulanut jäätelö, pesukoneeseen viikoksi unohtunut lakanapyykki ja vääntynyt pyörän takarengas.
Olen väsynyt. Nyt ei ole muotia valittaa väsymystä ja työuupumusta kun monet käyvät läpi YT-neuvotteluita. Tekisikö työpaikan menettämisen pelko ja työn yllättävä säilyminen ahkeroinnista silmissäni tavoiteltavampaa?
Munasin, sillä arvelin saavani vapaan juhannuksen ilmoittamalla epätoivotuiksi päivystyspäiviksi perjantain, lauantain ja sunnuntain. Unohdin merkitä torstain, joten sain torstain. Ystävät joutuvat hakemaan minut ihan erikseen aattoaamuna hyttysten syötäväksi.
Mitä se valittaa.Juurihan se kävi Madridissa. Elitistinen valittaja, on työtä, on hiivaleipää, vesi tulee ja menee ja telkkarista tulee kesäuusintoja, joita ei ole talvella nähnyt. Ryhdistäydy!
3 kommenttia:
Sulanut jäätelö...nam ja takavanteen osaisin korjata.
Ihminen nyt vaan on luonteeltaan tyytymätön. Sulla on liian usea rauta ahjossa. Lepää ja rentoudu välillä. Seuraavaksi puoskarina määrään sulle 2 tuntia luonnossa liikkumista, 2-3krt/vko. Mukaan suu supussa ja puhelin suljettuna. Syke ei saa nousta kuin 10% leposykettä nopeammaksi.
:D ja Kertulle rapsutuksia!
"En ole runollinen. Olen sulanut jäätelö, pesukoneeseen viikoksi unohtunut lakanapyykki ja vääntynyt pyörän takarengas." Jos toi ei ole runoa niin mikä sitten? Mielestäni ainakin blogeissasi kirjallinen tuotos on erinomaista. Vihreänä täällä niitä lueskelen ja useinmiten huomaan jopa naurahtelevan ääneen. rentouttavaa ja aurinkoista jussia!
Lähetä kommentti