V ulkoilutti Bonsai-koiraansa. Hauva pyrki kohti edellisiltana jättämäänsä pissaviestiä. V vertasi tilannetta FB-kommunikaatioon, sillä miniatyyriotus kävi toiveikkaana haistamassa, olisiko kukaan mahdollisesti kommentoinut hänen lurauttamaansa viestiä, tai mikä vielä parempaa, olisiko kommentteja tullut paljon.
Tämä bloggaaminen perustuu vastaavaan kommunikaatioon, lukijoiden jättämiin pissajälkiin tilastoissa. Vaikka kukaan ei reagoi, niin tieto siitä, että joku lukee, riittää. Lähes kaikessa kirjoittamisessa on kyse samasta, tosin asiaa ei tule välttämättä kirjoittamishetkellä ajatelleeksi. Minä harrastelen kirjoittamista. Siitä huolimatta kirjoitan tekstiä nimenomaan muiden luettavaksi. Samalla häpeän ja pelkään mitä muut ajattelevat, sillä sitä on vähintään yhtä vaikeata arvata kuin juhannussäätä.
Vanhetessa kirjoittaminen on paras keino tehdä itsestään näkyvä.
9 kommenttia:
Kiitos hyvästä blogistasi. Olen löytänyt sen vasta n. kuukausi sitten, mutta se on nyt suosikkilistallani. En valitettavasti ole kommentoinut kirjoituksiasi aiemmin vaikka ne ovatkin olleet todella piristäviä. Toivottavasti jaksat vaan ahkerasti kirjoittaa. :)
Kiitos hyvästä blogistasi. Olen löytänyt sen vasta n. kuukausi sitten, mutta se on nyt suosikkilistallani. En valitettavasti ole kommentoinut kirjoituksiasi aiemmin vaikka ne ovatkin olleet todella piristäviä. Toivottavasti jaksat vaan ahkerasti kirjoittaa. :)
Kiitos kiitoksista!
Ilmeisesti saunominen ilman alkoholia ei sovi mulle, kun tänää tulee kommentoituu kaikkii tekstei. Tosin, kaikki on ollu hyviä.
Mä alotin kirjottaan, kun olin paniikissa. Jatkoin siitä selvittyäni ja jos kukaa ei kommentoi, tuntuu että kirjotimpa tänää tavallista paskemman tekstin...
Kiitos ihanasta fb:n vertauksesta koirien pissaviesteihin!!! Nauroin ääneen. On meinaan meikäläiselle niin ajankohtaista, kun olen kuukauden ajan hoitanut kahta poikakoiraa ja nähnyt, miten tuo heikäläisten viestintänsä toimii.
Kommentteja tulee sitä enemmän, mitä enemmän ja useammin kirjoittaa. Minua on iskenyt ujous ja turha kritiikki. pari vuotta sitten kirjoitin enemmän ja sain kommentteja ilahduttavasti, myös yksityisesti emailina. Kannustan kirjoittamaan siitä huolimatta, vaikkei kommentteja tulisi lainkaan.
Sinun blogiasi lukiessani olen oivaltanut monta asiaa, joita olen mielessäni pähkäillyt. Kiitos ajatuksistasi! Luen edelleen blogiasi, kun jo olen lukenut toista vuotta.
On blogeja, joita luen siksi, että tunnen kirjoittajan oikeastikin ja olen kiinnostunut hänen elämästään. On blogeja, joiden aihe on läheinen ja kiinnostava ja luen niitä siksi. Sinun blogisi on minulle suvantokohta, jossa kieli menee ohi sanoman. Nautin kirjoituksistasi ja säästän ne usein blogikierroksen viimeiseksi, sillä kaunis kerrontasi ilahduttaa ja rauhoittaa.
Kirjoittamalla vanheva ihminen tekee itsensä näkyväksi, vai miten sen sanoitkaan. Kannattaisi leikata ja liimata, niin kuin nuoret, niin tulisi aito sitaatti! Parin päivän nettipaasto takana ja ehdotin itseäni jutun tekijäksi matkastamme. MInä, reissun nestori, tosin ajattelin pyytää kommentteja muiltakin. Edellinenkin stoori on tosin vielä pöytälaatikossa.
Rästissä oli blogitekstisi ja voi, olet ajatusten Tonava! Vaikka jotkut teemat toistuvat, niin tuoretta tavaraa on taas luettavana. T. Minna
Eikös se oikea "Ajatusten Tonava" antanut näitä nimityksiä itse itselleen?
Lähetä kommentti