torstai 7. marraskuuta 2013

Potkut

Sain tänään potkut lääkärilehden kolumnistin hommasta. Tiesin odottaa tätä, sillä viime vuodelle oli sovittu vain kaksi kolumnia kolmen sijaan. Neljässä vuodessa ihmisestä saadaan irti se paras ja tärkein, loppu on itsensä toistamista. Vähän harmittaa aihe, jonka jätin tyhmyyttäni varastoon. Minut korvaa Tiina Raevaara. Olen haikea, sillä kolumnistina oleminen teki minusta kollegojen silmissä jotenkin erityisen ja olihan niitä kolumneja välillä todella hauska kirjoittaa. En pysty ihan heti lehden viimeistä aukeamaa lukemaan. Kaikesta huolimatta ymmärrän päätoimittajaa erinomaisesti, enkä kanna kaunaa. Mitä tästä opin? Kaikki hommat on tehtävä kuin olisi kyse viimeisestä kerrasta, sillä siitä saattaa totisesti olla kyse. Nuolen haavojani ja Kerttu nuolee tassujaan. Minulle jo se, ettei Hesari jonakin aamuna tule, on traumaattinen hylkäämiskokemus.

Nukuin viime yön huonosti. Pitäisi hankkia myrkkyjä näitä tilanteita varten: nukun kehnosti kun olen lähdössä johonkin, kun tulen jostakin, kun olen surullinen, kun riekun myöhään, kun on ihanaa, kun kaikki on paskaa tai kun Kerttu naukuu. Kun Kerttu haluaa viereeni kehräämään ja nuolemaan hiuksiani, niin se ei raavi makuuhuoneen ovea vaan repii kynsillään eteisen laattalattiaa makuuhuoneen oven edestä. Lisäksi tuo perkeleellinen luontokappale naukuu niin äänekkäästi, etteivät mitkään korvatulpat tai ovet vaimenna ääntä riittävästi.

Aion ryhtyä ihmiseksi, jolla on hyvä itsetunto. En ole johtaja, mutta olen oivaltanut, että johtajan tärkein ominaisuus on hyvä itsetunto. Jos sitä ei ole, niin johtaja alkaa kiusata kyvykästä alaistaan, eikä näe työntekijän taitoa voimavarana vaan uhkana. Minulla on ollut johtajia, joiden itsetunto on ollut kohdallaan, toisaalta on myös mahdollista etteivät kykyni ole yltäneet riittävän korkealle tasolle ollakseen minkäänlainen uhka kenellekään. Ai niin unohdin, olen hyvä, hyvä, hyvä.


8 kommenttia:

Leena Lumi kirjoitti...

Sitä tulee itsellekin joskus mieleen, että pitäisi uudistua täysin, pyöräyttää kaikki kokonaan ympäri, viisivuotisvälein.

vappu kirjoitti...

Vähän mun mielestä karua semmoiset äkkipotkut. Olisi ollut huomaavaista varoittaa, että yhdet vielä ja sitten lasku. Edes.

Heidi kirjoitti...

Vuodeksi aina vaan sovittiin, joten vuoden lopussa homman tietää aina olevan katkolla. Eivät siis olleet äkkipotkut.

tillmanni kirjoitti...

Minä kirjoitin aikani lääketehtään blogia. Kirjoitin ilmaiseksi, kun se oli niin hauskaa ja sitä saattoi tehdä sydänverellä.

Olin hölmö.

minullekin ilmoittivat, että nyt on näitä kirjoituksia tarpeeksi. Tais sanottiin, että se blogi lopetetaan.

Olisi edes pitänyt pyytää rahaa, tai ilmaiset Tenoxit ja Doxalit. Ne nyt on jo pois patenttisuojasta, joten 50 eurolla niitä saa niin paljon kuin jaksaa ihminen selkärepussa kantaa.

Olisi pitänyt edes pyytää opintomatkaa Maarianhaminaan.

Helmi-Maaria Pisara kirjoitti...

No höh. Mutta ehkä pääset kolumnistiksi johonkin toiseen lehteen jos halua on.

Heidi kirjoitti...

Tillmanni: lääkefirmoilla on rahaa, ne tekevät bisnestä eikä niille kannata antaa mitään ilmaiseksi. Tästä kolumnin kirjoittamisesta maksettiin varsin kohtuullisesti, mutta olisin saattanut kirjoittaa ilmaiseksikin. Kuten sanottu, lehtien pitää uudistua ja kirjoittajien vaihtua.

Heidi kirjoitti...

Helmi-Maaria: kirjoittaisin mielelläni harvakseltaan johonkin lehteen jos joku huolisi. Tosin en ole kauheasti tarjoutunutkaan. Jos tarjoutuisin, niin tuskin ottaisivat. Kivaa oli neljä vuotta kuitenkin!

Timo Lampi kirjoitti...

Voi harmi...
...siis se sun unettomuus.
Päätalon Kalle alotti uransa kirjottamalla eri lehtiin. Harvakseltaan niitä julkastiin ja kirjotuksesta maksettii, mutta niin vaan tuli äijjästä kirjoittaja.

Mä hörpin vahvaa kamomillateetä sillo, ku on 'pakko' saaha nukutuks.