lauantai 8. marraskuuta 2014

Muuttolaatikoita

Kollega väitteli eilen. Vastaväittäjänä toimi emerita professori (olen oppinut että eläkeläisprofessorista käytetään tuota nimitystä, kun kyseessä on nainen). Vastaväittäjä oli kovin lempeä ja tilaisuus viihdyttävä. Klassikoksi muodostunee professorin toteamus "Se on aika harva tässäkin salissa, jonka suoli olis aina mmmmm, niinkuin Strömsössä."

Karonkan jatkoilla oli höveli alkoholitarjoilu ja kävimme vielä eräässä tamperelaisessa tanssiravintolassa. Se oli täysin turha liike. Aamulla kaikki oli muuten asiallisesti, mutta löysin hienon hopeisen kaulakoruni kylpyhuoneen altaasta.

Osallistuin tänä aamuna erittäin tehokkaasti järjestettyyn muuttoon. Huonekalut oli kiedottu tuorekelmuun. Huoneet näyttivät lopulta kookkaan jääkaapin sisustalta, joissa säilytettiin ruoantähteiden sijaan huonekaluja ja muuta tilpehööriä, jota ihmiselle ehtii tähän ikään mennessä kertyä. Muuttolaatikoihin oli teipattu sijoitteluohjeet: makuuhuone 1, makuuhuone 2, keittiö ja olohuone. Ehdotimme, että lattiaan olisi voinut vielä liimata teipillä ulko-ovelta nuolet kyseisiin huoneisiin. Rivakkaa muuttoporukkaa oli niin paljon, että kaikki sujui erinomaisen joutuisasti. Yleensähän mukana on muutama ihmettelijä, joka odottaa mahdollista oluttarjoilua. Kun tavarat oli saatu sisälle, söimme perhepizzaa ja joimme kokista. Erinomainen valinta tälle päivälle.

2 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Aattele kuin kamalaa ois ollu jos osit löytänny kodistas hopeakorun lisäks mut! Tai vastaavan... ;D

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Onneksi mitään niin kammottavaa ei tapahtunut.