lauantai 30. toukokuuta 2015

Mare

Tein tänään töitä erittäin kokeneen kollegan kanssa. Jos hänelle sanoo "Olen nähnyt potilaan, jonka verensokeri oli 100", niin hän pistää paremmaksi "olen nähnyt potilaan, jonka verensokeri oli 300". Homma sujui todella lupsakasti ja joutuisasti.

Tämä blogi on jo pitkään toistanut itseään, mutta en mahda mitään. Teen samoja asioita vuodesta toiseen. Pyöräilin töistä Rauhaniemeen saunomaan, istuin lauteilla ja kumarruin välillä linkkuun reisien päälle kun joku hillitön valutti kiukaalle kolme kuupallista löylyvettä. Järvivesi oli kaikkien mielestä naurettavan lämmintä, kymmen asteista. Istuin pitkään saunan edustan penkillä auringossa, joka ei vielä suuremmin lämmittänyt. Eräs mies päivitteli sitä, että rapuja pidetään herkkuna vaikka ne möyrivät mudassa ja syövät sieltä mitä löytävät. "Siellä mudassa tonkii myös mare". Meni hetki ennenkuin ymmärsin, että kyseessä on kala.

Rauhaniemen kesäkioski oli auennut ja miehet kävivät ostamassa höyrymakkaroita ja juttelemassa mukavia kioskin tytön kanssa. Tyttö tarjosi makkaran mausteeksi sinappia ja ketsuppia, mutta vain sinappi kelpasi. Istuin penkillä, söin jäätelöä, hörpin kahvia, katselin Näsijärven selkää ja kuuntelin kaupantekoa.

Pyöräilin kotiin tuttua reittiä, joka johtikin suoraan järveen. Olisin kai päässyt sitäkin kautta jos olisin uinut muutaman vaivaisen metrin. Tunnelityömaan vuoksi reitit vaihtuvat tiuhaan ja maa järisee entistä tarmokkaammin. Nykyään tiedän mistä on kyse, enkä luule, että naapurit vetävät illasta toiseen huonekaluja pitkin lattiota.


5 kommenttia:

Veela kirjoitti...

Se on hitusen liian suuri vaade, ettei saisi toistaa itseään. Minua ainakaan ei haittaa. Keksimällä keksityt jutut ovat sitä paitsi harvoin aitoja.

Ana kirjoitti...

Veelan kaa samaa mielipuolta. Aina tykkään sun teksteistä, kirjoitatpa mitä vaan.

Heidi kirjoitti...

Kiitos. Välillä vaan tuntuu, että ketä kiinnostaa.

Timo Lampi kirjoitti...

Toisto luo turvallisuutta. Lukijamäärät saa nähtäväks blogin tilastoista, todella harvoin ne ovat vähempää mitä lukijoita on tuossa sivussa näyttää olevan.

Viime vuonna kun sain blogillani liikaa huomiota, pomppas lukijamäärä muutamaks viikoks 15 000:n. Silti vaan 1-2 ihmistä kommentoi. Välillä kommentoidessa tulee sama mieleen: Aina se kommentoi tolleen...

Kristiina kirjoitti...

Kiinnostaa! Pidän kirjoituksistasi ja teet nokkelia huomioita. Et kuitenkaan kuuulosta ilkeältä vaan inhimilliseltä, mikä on hyvä asia.

Kivaa, kun tutut paikat Tampereelta vilahtelevat blogissasi. Isossa kaupungissa asuu joku muukin!