keskiviikko 29. elokuuta 2012

I hate my blog

Sain vielä toisen "post it"- tunnustuksen oma tila omia ajatuksia tyypiltä. Kiitos ja kovin paljonkin!

Keskuksemme vietti kymmenvuotisjuhlia. Sen kunniaksi järjestettiin symposium, jossa pidettiin tuntikausien luentopotpuri.  Luentosalissa oli niin hyytävän kylmä, että varpaani jouduttaneen amputoimaan paleltumien vuoksi. Pidin esityksen, jossa toistin vakiovitsini. Joku ei mahdollisesti ollut niitä vielä kuullut.

Jälkeenpäin söimme illallisen. Tarjoilija kertoi, että kaatoviininä tarjottiin tietttyä viiniä. Mitä tarkoittaa kaatoviini, onko se vastakohta pullon suusta juotavalle viinille? Kaatoviiniä juotuaan hän kaatui. Miksei ravintolassa koskaan valuteta viiniä tölkistä? Illallisella istui oikealla puolellani mies, joka on aina ollut mielestäni rasittava. Jostain syystä minusta oli tänään ihan rentouttavaa kuunnella hänen loputonta puhevirtaansa.

Jos jotakuta tämä tieto kiinnostaa, niin menen nukkumaan. Ja miksei kiinnnostaisi. Huomenna saattaa taas olla uusi päivä. 


3 kommenttia:

AuvoT kirjoitti...

Ei kyllä tää on jatkumoa eilisestä, kaikki samat vaivat ja probleemat tallella...

Vain päivän numero on muuttunut, mutta mitä se nyt yksi pieni numero vaikuttaa tässä maailmassa.

Unknown kirjoitti...

Kyl mua olis kiinnostannu kuulla sun vakiovitsi(t), mut ehämmä tollassest sympoosiumist mitäätienny. ;D

Mul kans palelee kinttuja. Villasukat jelppaa.

Mukavaa päiväjjatkoo sulle sinne!!

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Joskus epäilen, että elän samaa päivää aina uudestaan. Ja aina ehdin vähemmän.

Villasukat pitäisi olla aina varalta käsilaukussa.