lauantai 16. helmikuuta 2013

Ei huonoa

Mielessäni käväisi eilen, etteivät asiani ole lainkaan hullummin. Sellaista ei saa pääästää tietoisuuteensa tai auto ajaa yli ja joutuu teholle.

Kampaajan avioerokriisi jatkuu. Hän pesi hiukseni liian kylmällä vedellä. En voinut rauhassa lukea naistenlehtiä. Etsin neutraaleja puheenaiheita, jotka johtivat toistuvasti petolliseen pian virallisestikin entiseen aviomieheen. Kampaajani kasvot olivat kaventuneet huolestuttavasti. Miespuoleinen tuhti jo vanhempi kampaaja flirttaili kampaajani kanssa juuri ja juuri sopivuuden rajoissa pysytelleen. Kampaajani on nyt mahdollista vapaata riistaa. Kampaajani sanoi päättäneensä selvitä, vaikka velkaa on ja yksityisyrittäjän elo on epävarmaa. Varasin uuden ajan. Olen kiinnitetty tähän naiseen eronneen naisen solidaarisuuden sitein.

Kävin eilen kylässä, nukuin yhdeksään ja suunnittelen nyt Hesaan lähtöä. Lukupiirimme menee katsomaan Kristina från Duvemåla musikaalin (niin olen nähnyt sen jo aiemmin), käyn ehkä taidenäyttelyssä ja syömme porukalla Kosmoksessa. Asiani eivät siis ole ihan paskasti.

1 kommentti:

Leena Lumi kirjoitti...

Hyvä postaus;-) Minunkin kampaajalleni tuli erokriisi 30 avioliittovuoden noin vuosipäivänä. Olin itse menossa ystäväni häihin ja minulla oli puhe. Kampaajani poltti hiukseni, sillä oli vaihtanut raita-aineen toimittajaa mitään minulle infoamatta. Siinä minä kärysin ja musta savu vain nousi...Aviokriisi oli estänyt häntä huomaasta, että aine oli aivan eriä, vaikka piti olla samanlaista. Pidin puheen hattu päässäni. Häihin se sopikin hyvin.

Sen jälkeen on vettä virrannut, kun teininä 30 vuoden avioliittoon mennyt kampaajani löysi sinkkuelämän ihanuuden. Huomasin, että maantaiksi ei ikinä kannata tilata aikaa...

Ei sitä omaa kampaajaansa mihinkään voi vaihtaa. Ei edes enää jaksa.