tiistai 9. heinäkuuta 2013

Allergia

Hoitaja kysyi potilaalta, onko tämä allerginen joillekin ruoka-aineille. Potilasta haastateltiin tulkin välityksellä. Nainen oli pukeutunut pitkään mustaan kolttuun ja hiukset oli piilotettu visusti huivin alle. Naiselta tiedusteltiin vielä, voiko hän käyttää tavallista maitoa, vai pitääkö maitotuotteiden olla laktoosittomia. Minusta tuntui kummalliselta, ettei mahdollisia uskontoon liittyviä ruokarajoituksia kyselty. Tulkki välitti kysymykseni ja kävi ilmi, ettei nainen voinut syödä sianlihaa eikä muutakaan tavanomaisesti teurastettua elikkoa, joten jäljelle jäivät kasvikset ja kala. 

Söimme nuorison kanssa sellaisessa American Diner's ravintolassa. Lautasellani lillui ruokamäärä, jolla olisi elänyt kehitysmaan nelilapsinen perhe viikon verran. Minua inhottaa ajatus ruoan pois heittämisestä.  Nyt sitä joutui haaskuun paljon. Amerikkalaisessa kahvilassa näin kerran myyjän leikkaavan tuoreiden patonkien päät suoraan roskikseen.

Olkapääni on kipeä. Pitääköhän mennä lääkäriin. Tytär suositteli hevoslinimenttiä, jota hän on menestyksekkäästi käyttänyt liikunnan jälkeisiin kolotuksiin. Lapsilla ei ole korkeita käsityksiä lääkärintaidoistani. Katsotaan kaapista mitä lääkenäytteitä löytyy ja sillä hoidetaan. He valittavat sellaisista pikkuseikoista kuin siitä, että tabletit ovat vanhentuneet aikoja sitten. Nykyisin ei lääkenäytteitä jaeta entiseen malliin, joten onkin turvauduttava apteekin tarjontaan.

Toteutin taas jo rakkaaksi muodostunutta harrastustani, lasken nimittäin jokaisesta "Hyvä Terveys" - lehden numerosta montako Raakel Lignellin kuvaa tällä kertaa sen sivuilta löytyy. Niitä oli viisi, mutta voihan olla, että joku jäi minulta huomaamatta.

Allergia voisi olla vaikka musiikkitermi, jos hyvää sanaa ei olisi  tuhlattu lääkätieteeseen.

6 kommenttia:

raita kirjoitti...

Allergia allegretto, sanoo hän jonka sääret ovat täynnä hyttysenpaukamia.

sorvatar kirjoitti...

Jotenkin tuli mieleen nuoruus ja työskentelin päiväkodissa: siellä oli paljon eri kansallisuuksia lapsissa. No, pikkuisten ryhmässä tyynen rauhallisesti eräskin pikkutyttö kävi nappaamassa ruokakärrystä leikkelettä, jos aikuinen ei ollut haukkana vahtimassa. En tiedä, uskalsivatko ryhmän aikuiset kertoa. Pohdimme, että Allah ymmärtää tai toivotaan niin, tämä pieni ihminen ei pitänyt kotijuustosta. Toinen lapsi omasi vegetaristi-äidin ja niin sekin poika kippasi joskus salaa kotoa tuotuja mehujaan viemäriin. Laskiaispullaan saimme kuitenkin erikoisluvan, että lapsi sai maistaa.

Kaapista löytyy täälläkin jääneitä lääkkeitä. Kummasti niitä joskus tarvitsee. Sinun kätköissäsi on varmaan vaikka mitä:)

AuvoT kirjoitti...

Laskin 6 Raxua, siis numerossa 8/2013 - ja laskin 2:n kertaan. Onneksi on kesäloma, niin voi käyttää aikaa näin luoviin harrastuksiin.

Hyvä Terveys on mielestäni kiva lehti, kannessa on aina tosi luontevasti ja miellyttävästi hymyilevä (nuorehko) nainen. Lehden valokuvaajan täytyy olla jotenkin oikealla alallaan, sillä kerran eräs valokuvaaja sanoi minulle että kuvan kohteen kasvoista näkee miten tämä asennoituu kuvaajaan. Useimmitenhan aikakausilehtien kuvissa ihmisillä on jonkinlainen opittu standardi-irvistys.

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Minulta jäi siis yksi huomaamatta.

Merja kirjoitti...

Tulipa mieleeni, että miksei kalan lopettamiseen liity mitään uskonnollisia määräyksiä. Paitsi jos kyse on kalapuikosta, joka kaiketi on vain kalankaltainen tuote? Kalan tainnutus on aika raakaa puuhaa eikä EUkaan taida säätää siitä mitään. Sitäkin olen miettinyt, että kun viidestä lapsiruokittavastani vain kaksi syö tunnistettavaa kalaa ja loput kolme ei, paitsi kalapuikkoja, niin söisivätköhän ne kolmekin, jos muotoilisin kalapalan suorakaiteen muotoiseksi, leivittäisin ja uppopaistaisin?

Unknown kirjoitti...

Se hevoslinimentti on loistavaa ainetta. Se vaaleen sininen. Oon hoivaillu sillä selkääni vähintään 15 vuotta.

Lapset. Heidän mielestä mitään mitä vanhemmat sanoo, ei kannata uskoa. Ainakaan ennen kuin kunnolla aikuistuu. ;D