Aika

Sain vihdoin eilen käytyä passikuvassa. Tuijotin kuvaa pitkään. Tuoltako nykyään näytän? Yritän opetella elämään passikuvan naisen elämää.

Valokuvat ovat kamalia. Tarkoitan omia kuvia, muiden kuvia katsoo mielellään. Minua ahdistaa ajan kuluminen yhtä paljon kuin joskus toivoin sen rientävän. Ystäväni antoi somessa neuvoja siitä, miten ajan saa kulumaan hitaammin: suostu jonkun järjestön sihteeriksi. Kannattaa siis haalia kaikenlaisia puuduttavan tylsiä velvollisuuksia, niin aika alkaa mataa.

Katsoin hiljattain elokuvan Rakkautta ennen keskiyötä. Se oli jatkoa elokuville Rakkautta ennen aamua ja Rakkautta ennen auringonlaskua. Elokuvatrilogia alkaa siitä kun Celine ja Jesse ovat parikymppisiä, tässä viimeisimmässä he ovat nelikymppisiä kompleksisia aikuisia. Tavallaan tilanne on hyvin tyypillinen Jessellä on poika edellisestä avioliitosta, jolle hän elokuvan alussa jättää hyvästit lentokentällä. Nykyisestä liitosta pariskunnalla on kaksi tytärtä. Elokuvassa kuvataan alkuun päivällisiä, joille osallistuu eri ikäisiä pariskuntia. Vanhat ovat tietysti viisaita, toinen pariskunta huokuu sensuellia yhteyttä, elokuvan pääpari heittelee toisilleen nokkelia kommentteja ja sitten on se nuori söpö pari, jota seurataan haikeana. Päivällisen jälkeen Celine ja Jesse joutuvat viettämään kahdestaan illan ja yön, jolle on kasattu suuri romanttisten odotusten painolasti.

Elokuvassa kaksi ihmistä keskustelee, eipä juuri muuta. Sehän sopii minulle ja paljon tärkeitä ja kipeitäkin asioita käydään läpi. Jotenkin vaan tulee sellainen olo, etteivät tekijät ole osanneet päättää tehdäkö raastava ihmissuhdedraama vaiko kepeä romanttinen komedia. Elokuvaa katsoessa tuli mieleen, että tuokin aika elämästä on ohi. Riitaa työnjaosta, siitä kenen toiveiden mukaisesti eletään, mustasukkaisuus ja taiteilu läheisyyden ja erillisyyden välillä. Ei se huono elokuva ollut.

Olen viime päivinä kirjoittanut. Viimeisellä kirjoituskurssilla sain henkilökohtaisen palautteen tekstistäni. Palaute on merkitty kirjoittamani tekstin marginaaliin: tähän kuvailua (laitan kuvailua), kaipaisi tiivistystä (tiivistän, tämä palaute on siellä sattuneesta syystä vain kerran), tähän dialogia (lisään dialogia). Siellä lukee myös: mainio, hyvin kuvattu yms. Pakkohan sellaistakin on sinne laittaa, että kirjoittajalle tulisi hyvä mieli kun on tullut sijoitettua rahaakin kirjoituskurssiin. Projekti tuskin johtaa sille kirjoittajan kesän parhaalle mustikkapaikalle, joka on tietysti julkaiseminen. Tavoitteena on kuitenkin saada teksti valmiiksi. Ehkä julkaisen sitten netissä. Palautteessa annettiin tekstille aikataulu (vuoden loppuun), realistisempaa on ajatella, että aikaa kuluu pari vuotta. Miksi tuhlaan aikaani tähän? En tiedä. Olen menossa tilastomiehen vastaanotolle syyskuun alussa, sitten tähän ainakin tulee taukoa.

Käväisen mökillä. Palaan viimeistään sunnuntaina. Jos joku ihmettelee mihin olen joutunut. Jos en palaa niin möröt ovat syöneet minut.