Yö, jolloin ei tapahdu mitään

Olen hyvin iloinen uudesta lukijasta listassani, sillä 169 on ikävän epätäysi numero, kun 170 taas on mukavan täytelänen luku.

Tästä uhkaa kehittyä lista kulttuuritoimistani parilta viimeiseltä päivältä. Kuuntelin eilen Katriina Honkasen laulua Keskustorin teatteriteltassa, mukana esiintymässä oli myös tanssiteatteri Tsuumi ja joukko muusikoita. Katriina on vanha kuopiolainen ja minulla on tiettyjä yhteyksiä häneen, sillä hän on eräänä kesänä laulanut pihallamme ja hän on siskoni ystävä. En ollut nähnyt häntä vuosiin, eikä hän tuntenut minua, kun kävin häntä kiittämässä. Pidän hänen äänestään ja pidin hänen läsnäolostaan esityksessä. Hän säveltää ja sanoittaa laulunsa. Teltta ei ollut läheskään täynnä, mutta Joutomiehet esitys toimi hyvin.

Istuin päivällä kirjastossa kirjoittamassa. Teksti etenee hitaasti mutta epävarmasti. Juoni ei yllätä, eikä kieli ole runollista. Kohderyhmänä ovat siis ne, jotka eivät arvosta juonta eivätkä niin piittaa kielen hienouksistakaan. Kävimme tyttären kanssa lounastauolla, jonka jälkeen en viitsinyt enää palata kirjoittamisen ääreen.

Toissapäivänä Tampereella järjestettiin "Tapahtumien yö", jossa mitään ei yöllä tapahtunut. Kuuntelin kirjakaupassa kun Viita-ryhmäläiseni luki romaaniaan samalla kun koululaiset etsivät liikkeestä koulutarvikkeita ja lomalaiset sopivia pokkareita ajankulukseen. Kuulijat koostuivat lähinnä kirjailijan tutuista, joista yksi oli eksynyt väärään kirjakauppaan, eikä siis ehtinyt ajoissa perille.

Metso-kirjastossa järjestettiin runojen yö, jonka jälkeen päädyin siihen, että taidan pitää hieman taukoa runon kuuntelussa. Oli hauska seurata, kun Kirsi Kunnas luki runojaan. Runoilija kertoi, että kun hän etsi sopivaa luettavaa, hän hämmästyi "Tällaistako olen kirjoittanut!". Kunnas luki aikuisille tähdättyjä runoja ja yhden lastenrunon ja lukikin erinomaisen hyvin. Minulle paljastui, että Kunnaksen runoissa on hieno rytmi. Yleisö suorastaan söi runoilijan kädestä, voi sitä ihailun määrää, joka kirjaston kahvilan täytti. Vanhalle jo suodaan se lahjakkuus, jota nuorelta kadehditaan.

Katselin vielä Roller Derbyä, jota tyttäreni harrastaa. Näytti hurjalta. Jonotin puoli tuntia erään tietyn jäätelökioskin jäätelöä. Lajeja on kymmeniä, mutta kun on yhtä hyvää maistanut,on vaikea siltä tieltä poiketa. En ota turhia riskejä.