Kuntosalipäiväajatus

Muodostamme S:n kanssa kahden naisen hieman vastentahtoisen kuntosaliryhmän, joka käy treenaamassa vähän satunnaisesti, mutta pitää tunnollisesti kuntosaliryhmän pikkujoulut ja kevätjuhlat. Tänään järjestimme pienimuotoiset pikkujoulut ja söimme Coussicassa, jossa en ole koskaan aiemmin käynyt. Ravintola on sisustukseltaan ja osittain myös ruokalistaltaan jäänyt 70-luvulle. S oli autolla, joten hän ei voinut juurikaan alkoholia nauttia, minä sen sijaan join kaksi punaviinilasillista. Koska ruoka oli täyttävää, takana oli pakollinen liikuntasuoritus ja punaviinilasilliset, niin nukuin sohvalla liian myöhäiset päiväunet.

Kävin maanantaina kampaajalla, joka sanoi taas kerran "Sinä olet rohkea!". Rohkeuden osoitukseksi (tässä iässä) riittää se, että värjäyttää otsahiuksiinsa hieman muita hiuksia tummemman raidan. Mitään muuta rohkeaa minussa ei sitten olekaan.

Istuin tänään hetken pomon kanssa kahdestaan ruokapöydässä ja hän puhui niin kivasti ja oli suunnitellut kaikenlaista omaa työtään keventävää (olen usein hänen sijaisensa) ja hän sanoi, että voisin tehdä puheenjohtajan hommiani kun olen ikäänkuin hän. Mies oli niin mukava, että minun on kenties mahdotonta ehdottaa itselleni vuorotteluvapaata.

Luen David Foster Wallacen esseekokoelmaa Hauskaa, mutta ei koskaan enää. Saan kaikenlaisia oivalluksia ja hämmästelen kirjoittajan viisautta. Ikävä tosiasia kuitenkin on, että mies otti hengen itseltään. Lahjakkuuskaan ei ihmistä auta. Miehen esseet käsittelevät monia aiheita, kaikkia kovin henkilökohtaisen kautta. Olen taas kirjan puolivälissä, joten kommentoin sitä liian varhain. Tähän mennessä on käsitelty mm. tenniksen peluuta, pornofilmigaalaa ja hummereiden kärsimyksiä.

Yksi teksti (Tämä on vettä) on Kenyon collegen valmistujaispuhe. Siinä kirjailija pohtii sitä, että jokainen ihminen näkee itsensä maailman keskipisteenä. Vaikka kuinka ajattelisit muita, niin teet sen vääjäämättä omista lähtökohdistasi. Me kaikki elämme maailmassa, jossa luulemme olevamme keskiössä. Vesi on tietysti se missä kalat elävät, mutta eivät he sitä tunne, sillä ovat aina siellä uiskennelleet.

Olen vanhempi kuin Wallace kuollessaan, joten minusta hän ajatteli viisaasti sanoessaan " Jos palvotte omaa ruumistanne ja kauneuttanne ja seksuaalista vetovoimaanne, tunnette itsenne alituiseen rumaksi, ja kun ikä alkaa viimein näkyä, kuolette miljoona kertaa jo ennen kuin teidät kuopataan." Sopii kuntosalipäiväajatukseksi.