sunnuntai 15. heinäkuuta 2018

Kerttu rauhanneuvottelijana

Kerroin jo kuinka käytin itseruskettavaa voidetta koipiini. Auringon valossa näyttää kuin kävelisin kahdella porkkanalla.

Kissani Kerttu on sosiaalisempi kuin minä. Kerttu ryntää innoissaan ovelle vieraita vastaan, mutta kun minä tulen kotiin, se raottaa laiskasti silmiään, osoittaakseen miten epäkiinnostava henkilö olen. Kun vieraita käy, se heittäytyy heidän kylkeensä kehräämään. Välillä se loikkaa sohvan selkänojalle ja nuolee vierailijoiden takahiukset ojennukseen.

Kyläilyjen jälkeisen yön se antaa minun nukkua rauhassa.

Jos Trump ja Putin tulisivat käymään (kannattaisi tulla), Kerttu nuolisi miesten kalvosinnapit ja antaisi hyviä neuvoja. Valtionpäämiesten tummiin pukuihin tarttuisi kissankarvoja merkkinä siitä, että Kerttu on toiminut neuvotteluapuna.

3 kommenttia:

Marjatta Mentula kirjoitti...

Kerttu olisi ehdottomasti paras rauhanneuvottelija. Tokana tulee Saulin Lennu.

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Joo mietin, että eikös laitoksiinkin oteta eläimiä vierailulle ja murkkuikäiset saadaan ruotuun eläinten seuralla. Putin taitaa kyllä pitää enemmän koirista. Trumpista en tiedä, saattaa olla kissaihminen.

Timo Lampi ☺ kirjoitti...

Voi että mua naurattaa sun kuvaus koivistasi. :D

Kissa on paras neuvojen antaja, meilläkin käyvät aina neuvomassa jos jotain hommaa on tekemässä.
Harmi vaan, ettei niiden puhetta ymmärrä.

Oikein mukavaa kesäpäivää sulle sinne!!