Ajoimme bussilla Helenesee -järven rannalle. Leirintäaulue oli suljettu, eikä sen hienolle hiekkarannalle päästetty, sillä festivaalikamoja ei oltu vielä siivottu pois. Pelloilla törötti yksinäisiä telttoja, telttatuoleja ja jopa nojatuoleja ja pöytiä sekä roskia, roskia ja roskia. Valtava esiintymislava nousi pellolta jyhkeänä. Leirintäalueen nainen hätisti meidät pois, mutta löysimme onneksi toisen pienemmän uimarannan. Näimme rannalla alastoman miehen. Kaksi koiraa pulikoi vedessä ja ajoi toisiaan takaa viattomien ihmisten pyyhkeiden päältä. Toisen koiran omistaja ei saanut hurttaansa kuriin.
Vesi oli kirkasta ja lämmintä, hiekka pehmeää ja kuumaa. Vaikka istuimme puiden varjossa, kasvoni punoittavat liiasta auringosta.
Illalla söimme italialaisessa ravintolassa. Valkoiseen paitaan pukeutunut tarjoilija toi ruoat pöytiin kuin balettitanssija.
Käyn iltaisin suihkussa, heittäydyn peiton päälle ilkosillani ja aamulla herään peiton alta, muistamatta miten olen sinne joutunut. Yön aikana aluslakana rynttäytyy selkäni alle ja patja valuu osittain sängyn ulkopuolelle.
Tänään lähden pistäytymään Berliinissä.
1 kommentti:
Täällä kissat kiskovat täkin mun päälle yöllä ja sitten makaavat liepeiden päällä, etten pääse täkin alta pois.
Kun koetan tyrkkiä kissoja kauemmas, tarraavat ne entistä tiukemmin sänkyyni kiinni, kaikin kynsin.
Lähetä kommentti