torstai 12. heinäkuuta 2018

Kuljailua

Vetelin jalkani itseruskettavalla voiteella Donald Trumpin kunniaksi. Nyt ne ovat hieman oranssit ja laikukkaat, mutta eivät enää kalman väriset.

Laukontorin kahvilassa vieras ihminen puhui minulle. Keskustelimme teatterista ja hän kysyi kuulunko joihinkin teatterinystäviin (keskustelukumppanini kuului). Kuulun teatterin ystäviin, mutta en teatterinystäviin. Jos kuuluisin, pääsisin myymään kahvia näytelmien väliajoilla.

Kuljeskelin (kampaajani käyttää verbiä kuljailla) Ratinan ostosparatiisissa, sovitin leveälahkeisia housuja ja huomasin, etten ole kuitenkaan vielä valmis. Ostin kilpipiilean. Kerron sitten kun olen sen tappanut. Yleensä huonekasvini eivät kuole akuutisti vaan riutuvat kuin sairastaisivat jotain kroonista sairautta.

Tänään pesin vessan, hinkkasin lattian harjalla, tyhjensin vesilukon (yäk) ja kiillotin hanat. Eilen vaihdoin lakanat. Elän kummallisen aktiivista aikaa. 

1 kommentti:

Timo Lampi kirjoitti...

Kaikkea tuota kesä teettää. :D