Hämmästyttävää

Thaimaalaisten poikien pelastuminen luolasta liikuttaa meitä. On hienoa, että on ihmisiä, jotka eivät luovuta vaan vaarantavat oman henkensä toisia auttaessaan. Minä voivottelisin, vääntelisin käsiäni ja juoksisin lopulta karkuun. Onneksi on toisenlaisiakin ihmisiä ja niitä on kaikkialla, Pieksämäellä, Arkangelissa, Luzernissa ja Washingtonissa, se vaan välillä unohtuu.

Meillä on Kertun kanssa yhteinen harrastus, nukkuminen. Minä nukun yöllä ja Kerttu päivällä. En harrasta naukumista kuten Kerttu vaan keskustelen rakentavasti. Kuulin surukseni, että H jää vuoden virkavapaalle. Kenen kanssa minä nyt keskustelen rakentavasti? Kuka naurattaa minua töissä? Kuka juo kanssani pystybaarikahvit, kun ei ehdi istahtaa? Kuka nousee pöydästä ja kuvittaa juttuja jäljittelemällä ihmisten eleitä (ei potilaiden, muitakin ihmisiä on)? H:ta ei saisi päästää viikon lomalle saati vuoden virkavapaalle.

Päätin lukea jotain kevyttä ja lainasin A.J. Finnin (kirjailijan oikea nimi on Daniel Mallory ja hän näyttää televisiosarjan tähdeltä) trillerin Nainen ikkunassa. Kirja pitää palauttaa viikon kuluttua, mutta voihan sen jättää keskenkin. Stephen King kuulemma sanoo, että kirjailijan pitää lukea neljä tuntia päivässä (sellainen kirjailija ei käy töissä). Samainen King kehuu romaanin Nainen ikkunassa etuliepeessä "Kirja, jota ei malta laskea käsistään". Takakannessa Ruth Ware toteaa "Taidokkaan mutkikas, vastustamaton.",  Gillian Flyn taas hehkuttaa "Hämmästyttävä. Jännittävä. Upea" ja kaiken tämän kehumisen päälle Tess Gerritsen vakuuttaa "A.J. Finn on lahjakas ja vahva uusi tekijä".