Nyt kun lainaa kirjastosta (siis Tampereella) levyjä ja kirjoja saa niitä pitää laillisesti 15.12 saakka. On siis runsaasti aikaa hävittää lainatut teokset. Kasasinkin niitä aimo pinon mukaani. Keskityn henkistämään itseäni runoilla ja Bachin musiikilla. Välillä viihdytän itseäni Aila Meriluodon vaateostoksilla ja miesjutuilla (päiväkirjaa ei jaksa kovin pitkään lukea yhteen menoon).
Tekisi taas mieli ostaa yksi taulu (grafiikkaa). Ei pitäisi, ei ole nyt rahaa. Mutta kun silti haluaisin sen.
1 kommentti:
Ostin yli kymmenen vuotta sitten, markka-aikaan, teoksen, joka oli aivan liian kallis tulotasooni, mutta silloinen mielentilani oikeutti mielestäni hankinnan. Näin taannoin tekijän saman aikakauden työn, jonka hintalapussa oli isommat numerot kuin hankkimassani, euroina tietenkin. Siitä mielentilasta ei ollut muuta iloa kuin tuo työ. Enkä ole myymässä sitä, muistuttakoon murheesta.
Lähetä kommentti