sunnuntai 3. kesäkuuta 2012

Kyläpöllönen

Aloitan loppupäästä. Saavuin aamuyöstä Helsinki-Vantaan lentokentälle norjalaisella heikohkolla töyssähtävällä alastulolla. Tampereelle lähtevä bussi odotti jotakuta, joka ei saapunut, joten raahauduin kotiin aamuneljältä. Vedin alipukeutuneena matkalaukkua humalaisten valkolakkisten joukossa, palelsi ja aurinkoihottumaisia käsivarsia syyhytti.

Vietin viikon Mallorcan saarella patikoiden. Kyseessä oli valmismatka, jollaisella en ole vuosiin käynyt. Lentokoneessa vanhan ystäväni P.n ja minun vieressäni istui keski-ikäinen mies, joka nautti ensimmäistä aperitiiviaan jo ennen koneen rullamista kiitoradalle. Myyntikärrystä hän osti kaksi pikkupulloa punaviiniä ja pari giniä, kaiken kertaostoksena. Niitä hän sitten siemaili ja valitti lasten kitinän haittaavan hänen lentomatkailuaan. Mies kääntyi takanaan istuvan nuoren isän puoleen ja totesi "Etkö saa tuota lasta hiljaiseksi?". "Oletko tosissasi?" kysyi isä. Lapsi oli arviolta alle vuoden ikäinen. Toivoin kahta asiaa, että vieruskaverimme joisi itsensä tajuttomaksi ja ettei hän kuuluisi patikointimatkamme osallistujiin. Jälkimmäinen harras toiveeni kuultiin.

Meitä patikoijia oli 13. Kehittelin mielessäni jotain Agatha Christie dekkaria, jossa yksi kerrallaan me taapertajat putoaisimme kallionkielekkeeltä rotkoon tai nauttisimme retkilounaaksi sormustinkukkaa, jota kasvoi reittimme varrella. Tuollaista hävikkiä ei tapahtunut. Matkalle osallistui kolme kollegaa: P:n ja minun  lisäksi yksi työterveyslääkäri  (yritimme mahdollisimman pitkään peitellä ammattiamme). H taas kertoi elättävänsä itsensä jäsenkorjauksella ja hieronnalla. Hän kertoi ohutsuolivaivojen tuntuvan ylähuulessä, joka riitelee saamani käytännön kokemuksen kanssa, jonka mukaan vaivat useinmiten koetaan sillä alueella, missä vikakin on. H oli tehnyt elämäntyönsä ravintola-alalla (nyt siis kansanparantajana)  ja jäi matkamme aikana eläkkeelle. Hän tarjosi meille vaaleanpunaista kuohuviiniä eläkepäivien alkamisen kunniaksi. Nuorin osallistuja oli M, sairaanhoitaja, jonka iäksi arvelisin vähän päälle kolmekymmentä ja vanhin R, jolla ikää oli kunnioitettavat 81-vuotta. R näytti melkein nuorelta tytöltä ja jalka nousi siinä missä muidenkin. Joukon luonnonlapsi ja ilopilleri T oli kuopiolainen maanmittausinsinööri, joka oli perso makealle. T söi ravitsemusterapeuttivaimolta salaa donitseja.

En jaksa yksityikohtaisesti tehdä tiliä reissusta, mutta päivät alkoivat yhdeksältä, jolloin bussi vei joukkion jonkun kivisen ylös suuntautuvan polun päähän. Nousimme pari tuntia ylöspäin, söimme ihanan retkilounaan, laskeuduimme pari tuntia alaspäin, ihastelimme maisemia, yritimme kulkea varjossa, aina kun se oli mahdollista. Miehillä keikkui päässä lierihatut,jotka oli hankittu parilla eurolla, ja joissa luki isolla fontilla MALLORCA. Parhaassa tapauksessa pääsimme mereen uimaan, huonommassa polskimme hotellin uimalataassa.Hotellille kurvasimme kuuden maissa, ilallinen nautitiin klo 20 ja pää painui tyynyyn kymmeneltä.


Yhden yön yövyimme jonkinlaisessa pyhässä paikassa, ihanassa luostarimaisessa vaatimattomassa majoituksessa, jossa yö oli viileä ja aamulla heräsimme lintujen mekkalaan. Paikassa sijaitsi musta madonna. Olen käynyt palvomassa samantyyppistä madonnaa aiemminkin Monserratin luostarissa Barcelonan läheisyydessä. Tällä kertaa esitin madonnalle  useita toiveita ja sytytin sähkökynttilöitä parilla eurolla. Jos toiveet toteutuvat on minun tehtävä samaan paikkaan kiitosmatka. Toivoin varmuudeksi asioita, jotka eivät todennäköisesti tule toteutumaan.  Ja jos toteutuvat, niin mielelläni käyn kiittämässä.

Olen kuullut kyläpöllösen huhuilun, nähnyt lintukosteikon asukin sulttaanikanan (luulin muovikanisteria linnuksi, mutta sulttanikanan näkivät muutkin), tunnen pallerolaukan ja jacarandapuun. Tiedän jotain Mallorcan historiasta,nykypäivästä ja ruokakulttuurista. Minulla on aurinkoihottuma ja sata valokuvaa. Ostin yhden viinipullon ja juuston, siinä ostokset. Melkein ostin puseron.  Pärjäsin alun vieroitusoireiden mentyä kohtalaisesti ilman nettiä. Huomenna lähden yhdistetylle työ-ja lomamatkalla Berliiniin. Ei siis järjen hiventä. Mutta missä on?

Huomaan, että olen saanut pari uutta lukijaa (ihanaa), jostain syystä lukijaluettelo ei näy. Osaako joku auttaa, lukijalistan paikalla on tällainen teksti: Gadget on määritetty väärin. Vihje verkkovastaavalle: Varmista, että Käyttäjäraadin asetuksisssa oleva Etusivun URL-osoite on sama kuin tämän sivuston URL-osoite.

1 kommentti:

Unknown kirjoitti...

Mukavaa on lukee matkakertomusta. On melkein kun itte ois päässy paikanpäälle. Ehkä mä joskus pääsen jos parannun. Ellen, ni sitte käyn ku oon vainaa ;DDD