keskiviikko 29. tammikuuta 2014

Kadonneiden juustoleipien arvoitus

Eilen aamulla minulla oli huono olo. Vatsatautini osoittautui onneksi laadultaan psykosomaattiseksi. Niin moni oli puhunut oksentamisesta, että minuakin alkoi etoa. Sanoin kahvihuoneessa "Minulla on huono olo". "Näytätkin kurjalta" sanoivat työkaverit. Olin unohtanut laittaa ripsiväriä.

Tänä aamuna tein eväsleivät, jotka päällystin juustolla ja leikkasin vielä tunnollisesti pari palaa paprikaa päälle. En löydä leipiä mistään. Voivatko juustoleivät hävitä?

Kävimme M:n kanssa Työviksessä katsomassa Hiljaiset sillat. Auvo Vihro ei ole ikävä kyllä  Clint Eastwood vaikka päälle puetaan valkoinen hihaton paita ja khakinväriset reisitaskuhousut. Teija Auvinen voitti eroottisen hurmoksen kokevana Francescana Meryl Streepin, jossa taas on seksiä kuin puikulaperunnassa. Tällä kokemuksella on vaikea uskoa muutaman päivän kohtaamisen johtavan ikuiseen rakkauteen ja tuhkan sirottelemiseen sillalta saman virran vietäväksi. Jos mies olisi ollut Clint niin silloin asia olisi tyystin toinen. Auvo Vihro on varma ja ammattitaitoinen näyttelijä, mutta täytyykö hänen esittää kaikki Työviksen miehiset pääroolit? Vihro sopisi erinomaisesti matematiikan opettajan harmaaseen pukuun muttei National Geograficin valokuvaajan safariasuun. 

Olen ollut kiireinen  enkä täten ole ehtinyt harrastaa minulle niin rakasta toimintaa: sohvalla makaamista. Sitä voi tehdä ihan omaehtoisesti, ei tarvita kansalaisopiston kursseja eikä kalliita jäsenyyksiä erilaisiin klubeihin. Välineet löytyvät melkein joka kodista: sohva, tyyny, torkkupeitto ja harhaileva mieli.

4 kommenttia:

Hoo Moilanen kirjoitti...

Kyllähän nainen ilman ripsiväriä näyttää aika haljulta, myönnetään. Siis nainen, jonka ripset on yleensä maalattu.

Minulle on joskus käynyt niin, että olen leipää syödessäni tehnyt samalla jotakin muuta - esim. lukenut - ja olen kuvitellut, että leipää on vielä jäljellä. Pakko on ollut uskoa, että sen jo hotkaisin loppuun, kun ei sitä näy missään.

Arttorius kirjoitti...

Miten teatteriversiossa loppukohtaus hoidettiin? Se, jossa elävässä kuvassa merilstriip istuu autossa liikennevaloissa käsi kahvalla.

Heidi kirjoitti...

Näytän vatsatautiselta ilman ripsiväriä.

Näytelmässä ei tuota kohtausta ollut. Francesca kertoi viimeisestä kohtaamisesta valokuvaajan kanssa. Ihan hienosti näytelmä oli rakennettu.

Anonyymi kirjoitti...

Tuo Hoo Moilasen mainitsema leivän katoaminen on muuten yksi niitä hetkiä, jolloin sana "epäusko" todella saa merkityksensä. Se tunne kun kirjaa tai lehteä lukiessaan kauhoo kädellä tyhjää lautasta, jolla luuli leipää vielä olevan, ja sitten joutuu keskeyttämään lukemisensa huomatakseen, että lautasella todella ei ole mitään, ja sitten päätyy konttailemaan ympäri nojatuolia ihan varmana, että jossain se leivän loppu odottelee... :)

Kiitos, että pidät tätä virkistävää blogiasi! Käyn lukemasa joka päivä :)

t. Mimmu