sunnuntai 31. toukokuuta 2015

Viluisten lintujen aamulaulu

Heräsin viluisten lintujen lauluun. Kohta voin taas aamuyöstä kuulla kun humalaiset porukat siirtyvät kapakasta jatkoille laulellen Päivänsädettä ja menninkäistä. Keskusta-asumisen iloja.

Luin jostain faceen linkitetystä "Hyvä terveys"- lehden blogista, että ne jotka pitävät itseään nuorina, elävät pidempään kuin ne jotka realistisesti tunnustavat vanhenevansa. Tekstin pohjana olivat tutkimukset, jotka oli julkaistu lehdissä, joita en tunne. Saattaahan siinä olla perää.

Vanhempani eivät myönnä olevansa vanhoja vaan käyvät edelleen päivittäin lenkillä ja juoksevatkin. Kahdeksankymppinen äitini sanoi jumpasta "Siellä on sellaisia eläkeläisiä", eikä selvästi laskenut itseään mokomaan joukkoon. Vanhempani kuuntelevat musiikkia Spotifysta ja maksavat laskut netissä.

Omat mummoni olivat ihan oikeita mummoja, eivätkä pukeutuneet farkkuihin vaan crimplene-leninkeihin. Toinen mummo oli kaupunkilaismummo, joka käytti kaupassa käydessään popliinitakkia ja lierihattua. Toinen asui maalla, eikä koskaan leikannut hiuksiaan, vaan harmaat ohuet hiukset letitettiin ja kierrettiin rullalle ja kiinnitettiin hiusneulalla niskaan. He eivät käyttäneet meikkiä eivätkä koskaan suihkuttaneet ympärilleen hajuvesipilveä.

Merete Mazzarella kertoi jossain haastattelussa käyvänsä ahkerasti suihkussa, jottei alkaisi haista vanhukselta.

Vanhuuteen yhdistetään yksinäisyys. Kuopion Anttilan aulaan oli aseteltu tuolirivi, jossa istui iäkkäitä miehiä keskustelemassa politiikasta ja sairauksista. Monella tuoliin nojasi yksi tai kaksi kyynärsauvaa tai edessä odotti rollaattori. Anttila oli ottanut vastuun siitä, että vanhoilla miehillä oli paikka, jossa tavata toisia samanlaisia.

Kun Metso-kirjaston kahvilassa istuu kaksi vanhempaa naista, toinen heistä hukuttaa toisen tarinoihin lääkärikäynneistä, laboratorioarvoista ja lääkkeiden sivuvaikutuksista. Voi kun itsellä olisi aina jotain muuta kerrottavaa kuin omat kolesteroliarvot.

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Yksinäisiä ihmisiä. Vanhuus. Onni.

Tämän maaseudun tienpätkän varrella, n.5km, asuu monen monta yksinäistä, etupäässä vanhoja miehiä. Itsekin olen jo yli 60, tosin nainen. Yksin myös tai en; minulla on seuranani kotiutunut kulkukissa. Tykätään toisistamme aivan hirveesti. Monet näistä yksinäisistä saavat kotihoitoapua jopa kolme kertaa päivässä.
Vain peiliin katsomalla näen olevani yli 60. Mieleltäni olen jotain 25. Usein aattelen, et voi jospa saisi vielä kerran olla nuori. Tykkäsin olla nuori. Nyt roppa ei ole sitä enää.
Minut pitää virkeänä työni koulussa, luonto, lukeminen, taiteiluni, eläimet, pyöräily, taloni parissa nikkarointi ja varsinkin kesä täällä. Rakastan merta ja tätä saarta.
Internetin avulla en ole kaukana lapsistani enkä maailmasta. Onnellisuus on kyllä ihan pienistä asioista kiinni.

//Eija

Merja kirjoitti...

Tänään viimeksi mietin, mitä teen, kun jään eläkkeelle. Rupean kitkemään vuohenputkia. Työn tulokset näkyvät heti ja bonuksena rikkaruohoista voi tehdä muhennosta, jos/kun eläkkeellä ei elä. Sitten muistin, etten ehkä jää eläkkeelle. Ainakin, jos on poikaani uskomista; hän väitti, että vasta Valviran peruttua oikeuteni 84-vuotiaana lopetan työt.

Esikko kirjoitti...

Helena Anhava on kirjoittanut runossaan, että ei pidä päästää itseään tietyn ikäiseksi eikä tietyssä asemassa olevaksi, niin on vapaa jne. Kunpa ei koskaan jättäisi tekemättä asioita, joita haluaa tehdä, vain siksi että on liian vanha...

Anonyymi kirjoitti...

Vanhempani asuvat myös Pohjois-Savossa ja 80+ äitini käy palvelutalossa Punaisen Ristin ystävätoiminnan merkeissä keittelemässa kahvia ja juttelemassa "vanhusten" kanssa.
Mummoni paksu tukka oli nutturalla ja hän piti körttipyhäkoulua, mutta sitten ottivat ukin siskon kanssa Karjala-viiniä ja itkivät menetetyn koti-Karjalan perään ja saman tien panivat jenkaksi tuvan lattialla. Ilo pintaan, vaikka syän märkänis!

Anonyymi kirjoitti...

Minunkin mummollani oli tuollainen lettinuttura. Hän kuitenkin inhosi hiuksiensa harmautta ja äitini värjäsi niitä silloisilla melko terhakkailla hiusvärisävyillä. Joskus mummon kyllä näytti hiukan hassulta tuoreessa hiuslookissaan.