perjantai 9. maaliskuuta 2012

Kotiseutunostalgiaa

Sain ilokseni tarjota illallisen lapsilleni ja tyttäreni tyttöystävälle. Poikani oli vaikuttunut, kun kerroin aikoinani hoitaneeni hypnotisoija Oliver Hawkin lasta. Hawk järjesti hypnotisointinäytöksiä ympäri Suomen. Mies oli suuri sensaatio, Hymy-lehden vakioaineistoa. Jatkoaika- nimisessä viihdeohjelmassa tuo luihun näköinen mies muutti veden viinaksi ja heitti sen nieluunsa ennenkuin muut ehtivät apajalle. Pätkä löytyy Ylen elävästä arkistosta, en jaksanut katsoa sitä veden viinaksi muuttamiseen saakka. Ohjelmassa Aarre Elon ja Oliver Hawkin lisäksi sohvalla istuu joukko ihmisiä, joiden funktio jää minulle epäselväksi. Yksi nainen istuu sohvalla, tuijottaa eteensä ja polttaa ketjussa ja eräs mies imeskelee piippuaan.

Talossamme asui hotelli Atlaksen portieeri. Kun Hawk tuli Kuopioon, mies pyysi minua ja ystävääni Saria  tuohon hotelliin kaitsemaan hypnotisoijan lasta näytöksen ajaksi. Kummastelimme, miksei mies yksinkertaisesti hypnotisoinut lapsukaista. Olen siis tavannut herra Hawkin. Meitä jännitti miehen tapaaminen, muistan kohtaamisesta ainoastaan siistin puvun ja huolletut viikset.

Kuopiosta kertoo myös Aapelin (Simo Puupponen) Pikku Pietarin piha. Vanhaa kuopiolaista puutaloa ja sen asukkaita katsotaan pienen Pietarin silmin. Ihmisten heikkoudet nähdään lempeän huumorin läpi. Olen kuunnellut kirjaa töihin taapertaessani. Äänikirjan lukijana toimiin Kauko Helovirta, joka on loistava valinta lukijaksi.

Tuo kyseinen puutalo oli jo purettu, kun muutimme Kuopioon. Uudessa rakennuksessa taisi jossain vaiheessa sijaita Valion baari. Teekupin ääressä sai istua vain säädetyn ajan ja kahvia keitettiin yhtä laatua. Baari tarkoitti kahvilaa, saatavilla ei ollut edes keskiolutta. Baarissa työskenteli Kuopion ainoa italialainen, jonka kaikki tietysti tunsivat nimeltä.

Yhdellä torin nurkalla, puutalossa myytiin savuvahinkoisia kankaita alennuksella vuosikausia. Kaipa liikkeessä oli joskus riehunut tulipalo.Siitä missä törröttää ruma betoni-Anttila, purettiiin puutalo, jossa hienot rouvat kävivät kahvilla ja paakelsilla. Kahvilan nimi oli Trube.Sataman ja torin välisellä alueella risteilivät rännikadut, sittemmin puutalot on revitty irti juurineen. Savon Sanomat järjesti kilpailun, jossa lukijat saivat ehdottaa Kuopion ihmettä. T lähetti kilpailuun ehdotuksensa "ihme on yksi purkamatta jäänyt puutalo". T voitti arvonnassa mustavalkoisen matkatelevision. Voittajaa ei lehdessä mainittu.

4 kommenttia:

AuvoT kirjoitti...

Trube on nykyään kauppahallissa. Olihan se satamapäädyn kahvila Trube? Muuten, siellä kauppahallissa kahvittelee koko perhe samalla hinnalla kuin yksi ihminen Helsingissä, en ymmärrä miten se voi kannattaa. Mutta siellä vaan ovat vuodesta toiseen. Kannattaa käydä.

Heidi kirjoitti...

Trube oli minusta ensin siellä Veljmies-patsaan puolella, sitten vastakkaisella puolella toria. Vai on se nyt hallissa. Tampereellakin saa yhdessä hallikahvilassa kahvin ja pullan alle kolmella eurolla.

Roope Dessutom kirjoitti...

Tuo mainitsemasi Jatkoaika taisi olla se ohjelma, jossa käytiin muistiini jäänyt keskustelu. Sohvalla istui kuuluisa hurmuri "kreivi" Pertti Ylermi Lindgren. Hänen tunnetuin saavutuksensa oli se, että hän oli ollut kihloissa suunnilleen sadan naisen kanssa.

Kun vesi oli muutettu viinaksi, "kreivi" nousi ja tarjosi kättä Hawkille:

- Kreivi: Paiskataanpa kättä!
- Hawk: Miksi?
- Kreivi: No, kun meitä on tässä kaksi huijaria.

Hawkin ilme ja katse oli sitä luokkaa, että siihen olisi pitänyt vaatia aseenkantolupa.
Jäi muistiini.
Dessu

Heidi kirjoitti...

Olin Jatkoajan aikaan niin pieni, etten saanut sitä seurata. Peter von Bagh teki aikoinaan elokuvan kreivistä. Olisi kiva nähdä se joskus uudestaan.