torstai 1. maaliskuuta 2012

Taksilappu

Jari Sarasvuon mielestä suomalaiset ovat liikaa sairaslomilla. Harva tietoisesti huijaa lääkäreitä, mutta työuupumus ja väsymys saattaa saada nivelkivun, vatsavaivojen tai päänsäryn ilmiasun. Välillä ihmettelee, miten joku ikumyrtsi henkilö saapuu vastaanotolle hymy huulillaan. Sitten selviää, että tämä henkilö on vihdoin päässyt eläkkeelle. Toisinaan taas näkee, että ihminen on yksinkertaisesti romu, ei pysty töihin, mutta et saa KELAa millään uskomaan tuota totuutta. KELA kaipaa näyttöä, poikkeavia laboratorioarvoja ja rtg-tutkimuksia.

Työskentelin vuosia sitten lyhyen aikaa eräällä neurologisella tutkimusosastolla, jossa tehtiin työkykyselvityksiä. Tutkittavat olivat kerrassaan toimintakyvyttömiä kun oli kyse työstä. Kun samoja ihmisiä arvioitiin ajolupa-asioissa, niin heillä ei ollut sitten minkäänlaisia ongelmia (tässä vähän yleistän, mutta saahan niin tehdä?).

Aikoinaan vuodeosastoa kiertäessä, kuului jokaisesta sängystä vuorollaan tärkeä kysymys "Saanko taksilapun?". Lappu luvattiin, siitä huolimatta sama kysymys toistui joka ikinen aamu. Lähtöpäivänä korostettiin, ettei sitä kotikylän taksia saa tilata ennenkuin reseptit ja muut tilpehöörit on annettu. Tästä huolimatta osaston käytävä kuhisi levottomia taksikuskeja viimeistään puolilta päivin.

Entäs se invalidipysäköintilupa. Sellainen tuntuu olevan jokaisen huomattavasti itseä parempikuntoisella naapurilla.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Oikeassa olet, Kelaa ei saa vakuutetuksi ihan vähällä. Vaikka olisi monta todennettua diagnoosia ja ne kaikki yhteen vedettynä näyttäisi täysin mahdottomalta työn jatkamisen kannalta, niin eipä onnistu. Pitäisi olla syntynyt toiseen heimoon tai olla alkoholisti ja syrjäytynyt sekakäyttäjä tms., niin ei selvityksiä tarvittaisi. En kylläkään haluaisi olla mikään näistä mistään hinnasta... Kyllä joskus ottaa pattiin ja lujaa!

Kevään jatkoja ja terveisiä kirjeitä kirjoittavalle kissallesi myös!

t. Koukkupolvi-Olka

Kaisa kirjoitti...

Satakunnassa on siirrytty taksien osalta potilaiden yhteiskuljetuksiin. Tämä on käynnistänyt joukkoliikehdinnän; jokainen on niin sairas että ei voi istua taksissa kuin yksinään. KELA kuulemma ohjeistaa "pyytämään lääkäriltä vain sen rastin ruutuun niin ei ole mitään ongelmia."

Rastin tekemisessä ei sinänsä allekirjoittaneellakaan ole hankaluuksia - mutta ongelma on siinä että lääkärin tekemän rastin pitäisi vissiin tarkoittaakin jotakin enemmän kuin kenen tahansa mihin tahansa piirtämän kruksin.

Työuupumus on pahasti uhkaamassa. Päivittäin kuulen olevani kieroileva, piittaamaton, narsistinen vallankäyttäjä.

AuvoT kirjoitti...

Lääkäreillä on vähän niinkuin poliiseilla. Kerran TV:ssä yksi amerikkalainen poliisi sanoin että 99% ihmisistä on ok, mutta kun tässä työssä tapaa vain sen 1% niin pitää välttää muuttumasta liian synkeäksi.

Valtaosa ihmisistä on suht koht terveitä, mutta lääkärit näkee vain sen sairaan osan, ainakin työssään.

Olen ollut syntymäni jälkeen kaksi kertaa sairaalassa. Mutta en arvannut mitään taksilappuja kysellä. Taisin kävellä aivan itse(kaupungissa) ilman taksilappuja. Pitääpä muistaa jatkossa että sellaisiakin on...

Toinen kerta oli kun sairastuin diabetekseen. Lääkäri sanoi rohkaisevasti heti kokeen jälkeen: varasin sinulle paikan sairaalaan huomisaamuksi, mutta jos tuntuu huonolta niin voit mennä vaikka tänäänkin. Kuulosti vakavalta. Yllättävää kyllä nukuin silti yön ihan hyvin. Tästä on jo aikaa, olin silloin vielä nuori mies, enää ei ehkä menisi yö niin sikeässä unessa.

Tähän asti en ole kovin paljon lääkäreistä tiennyt, hyvä että
Heidi & co kirjoittelee niin rupeaa vaikuttamaan että ihmisiä läkäritkin on.

No nyt pitää lopettaa tämä kirjoitusripuli...

Heidi kirjoitti...

Ihmisiä olemme, ainakin 99%.