Mustikoita

Perjantai

Pakkaamme Kertun autoon. Määränpäämme on mökki, jonka sisätiloissa urhealla kissalla on mahdollisuus pyydystää pieniä kärpäsiä. Luontokappale naukuu automatkalla häiritsevästi, joten heitämme kuljetuslootan päälle paksun viltin, peitto vaimentaa äänetelyn siedettäväksi.

Mökillä isä ja äiti tarjoavat ruokaa ja häipyvät paikalta. P saapuu Jyväskylästä ja liittyy seuraamme. P on rakastunut ja toistaa rakkautensa nimeä joka toisessa lauseessa kuten asiaan kuuluu. Syömme, juomme ja saunomme. Toverit riistävät minulta karkkipussin, josta ehdin  syödä kaikki salmiakkilakut. 


Lauantai

Lähdemme metsään. Jos varpujen päissä keikkuisi mustia lakritsimakeisia, niin jaksaisin niitä jahdata vaikka hiki valuukin pitkin otsaa ja erilaiset hyönteiset tunkevat korviin, suuhun ja silmiin. H (P:n rakkaus) saapuu mökille, vaikka tämä on perinteinen naisten reissu. Rakkaus ja sen ilmenemismuodot ovat ihan samanlaisia kuin nuorilla. H ihmettelee miten hän on P:n myötä joutunut mustikkametsään ja hiihtänyt ensimmäistä kertaa sitten armeija-ajan. H ja P nojailevat toisiinsa ja höpöttävät sympaattisesti kylki kyljessä.

Metsässä on niukasti mustikoita, " eipä tarvitse niin paljon marjoja siivota" toteaa M Pollyanna-tyyliinsä. Jotkut joutuvat ystävien vetäminä päihdyttävien aineiden pariin, minut houkutellaan metsään.

H grillaa ja kertoo "lähiruoan" kummallisista ulkomaanmatkoista (H on tehnyt ensimmäsen uransa ravintoloissa). Näen yöllä unta Helsingistä, joka on omituisen värikäs ja joka pursuaa Gaudin arkkitehtuuria.

Sunnuntai

Löydämme mustikoita. Keräämme mustikoita. Pakastan mustikoita. Tunnen alemmuutta muihin, jotka ovat niin itsestäänselvästi taitavia kaikessa mikä liittyy mustikoihin.