Tilaamani siivous on alkanut toimia jo ennen toteutumistaan. Vein eilen kirpparille ryysyjäni, heitin vielä viime hetkellä pari vaatetta takaisin kaappiin. Kuljettelin viinipulloja ympäri kaupunkia, Anttilan pullonkeräys on Alkossa, joka oli yllättäen jo suljettu. Sokkarilta löytyi onneksi tarvittava masiina. Miksei viinipulloja saisi palauttaa ruokakauppaan? Tungin vielä pari matkalaukkuani huoneen nurkasta täyttämään vähäistä kaappitilaani.
Ylioppilaskesänäni tein töitä siivoojana hotellissa, jossa majaili myös sotaveteraanikuntoutujia. Eräs kollega sanoi, ettei enää mene syömään mainitun majoituspaikan ravintolaan jouduttuaan kahdesti siellä elvyttämään. Monen kuntoutuja huoneen yläkaapit olivat parin viikon kutoutusjakson jälijiltä täynnä tyhjiä alkoholijuomapulloja. Siivous oli minusta kivaa, ehkä työvoima oli tuolloin mitoitettu niin, ettei se ollut raskasta. Hotellihuoneen siivous tehtiin kahdestaan ja se sujui vikkelästin, noudatimme sovittua koreografiaa. Joskus saimme tippiä ja söimme rahoilla jäätelöä. Kylppärin juomalasit vain huuhtaistiin hanan alla, en ole sen jälkeen enää käyttänyt hotellissa yöpyessäni noita laseja.
Eräs siivoojakollega oli kuusikymppinen leskirouva. Hänen miehensä oli jättänyt pikkukenkäisen naisen nuorena morsiona kyläreissun ajaksi värjöttelemään rannalle, mies itse tarpoi saappaissa saareen vesilammikkoisen jään poikki. Mies viipyi vierailulla pitkään. Nainen oli miehen kuoltua ensimmäistä kertaa elämässään onnellinen: hänellä oli omaa rahaa ja vapaus tehdä mitä halusi. Kun meille valitettiin liian runsaasta vedenkäytöstä allasosaston pesussa, nainen alkoi pyöriä ympyrää, puhkua ja huutaa "kuivapesu, kuivapesu!"
Aion mennä lenkille, laittaa itsenäisyyspäiväksi moussakaa (hienojen kreikkalaisten kunniaksi), sytyttää ikkunalle kynttilät ja katsoa televisiosta iltapukuja ja sitä kun homot tanssivat. Kanadassa asuva FB ystävä liehutti jo varhain aamulla Suomen lippua päivityksessään.
8 kommenttia:
Anonyymi täällä taas, hei. Oli kiva lukea itsenäisyyspäivän mietteitä. Just tuollaisista toisiinsa yhteensopimattomista elementeistä elämä koostuu, vaikka isot ajattelijat yrittävät uskotella toista.
Juuri tuollaisia pohdiskeluja varten kirjat on kirjoitettu!
Jos mitään tuonsuuntaisia kyssäreitä ei herää mielessä, kirjalla ei ole paljon virkaa.
Minusta tämä kirja on Cunninghamin paras ja jopa ohi Tuntien. Pitäkäämme kiinni pohdiskelun ylellisyydestä: Siitä voi olla yllättävää apua suunnatessa kohti valoa. Ei meidän pohdiskelumme ole pois muilta ja tällaiset kirjat voivat auttaa joitakin tajuamaan...
Kirjan kansi oli muuten oma suosikkini blogini Kaunein kirjan kansi -kisassa.
Kaunista itsenäisyyspäivää sinulle!
Kirjoitin Cunninghamin kirjan alkuperäisestä versiosta täällä: https://sites.google.com/site/kotisivut2/httpsitesgooglecomsitekotisivut2/kirjoituksia/taetae-aikaa
ja ihmettelin että suomennetussa versiossa on eri kansi. Minusta se alkuperäinen kertoi enemmän kirjan sisällöstä.
Mutta en kirjoittanut ainoastaan Cunninghamista, vaan samaa asiaa läpikäyvästä Makine'n teoksesta. Niitä on hyvä verrata.
Anonyymista on tullut Rasvapallo. Vihjaako Rasvapallo, etten ole suuri ajattelija? En taida olla, pieni olen ja pienenä pysyn. Eräs kirjan päähenkilöistä tajuaa olevansa tavallinen. Jos on aina pidetty jotenkin erityisenä, niin sellainen havainto saattaa järkyttää. Meitä ei aikoinaan pidetty erityisinä, joten moisia kuvitelmia ei syntynyt.
Kiitos Leena Lumi kauniin itsenäisyyspäivän toivotuksista ja samaa sinne. Minäkin pidin tästä kirjasta, en kylläkään erityisesti sen päähenkilöstä. En osaa järjestellä Tunteja ja tätä paremmuusjärjestykseen.
Hyvää itsenäisyyspäivää myös Hoo Moilaselle!
Ripsa: hieno analyysi noista kahdesta kirjasta, Makine'n kirjaa en ole lukenut. En lukenut etukäteen mitään kirjasta Illan tullen, vaan päätin, ihan tyhmänä ja spontaanisti kommentoida sitä. Moni nyanssi jäi varmasti huomaamatta. Olen laiska lukemaan kirjoja englanniksi, vaikka tiedän, että ne kannattaisi lukea alkukielellä.
Anonyymi täällä taas, en mä mitään vihjaa. Tottahan se on, että ajattelijoiden kaanoniin nostetut ovat suuria ajattelijoita ja muut keskikokoisia - tai kuten me, pieniä. Pidän eniten pienistä, koska pienten ajatuksista saan uusia ajatuksia. Siksi luen blogiasi mielelläni. Huomioiden vertaileminen on harrastukseni.
Olen muuten siviilissä Rasvapallo. Se on kirjoittajanimeni blogille jota kirjoitan aina miehelleni, kun olen jenkeissä hoitamassa tyttärenpoikaa. Säästää puhelinlaskuissa ja pitää porukat paremmin yhdessä.
Hauskaa, että blogia voi käyttää niin moneen tarkoitukseen.
Lähetä kommentti