lauantai 17. joulukuuta 2011

Kissanraatoja

Kommentoin vielä häpeäsimaa. Häpeä on kenties liian voimakas sana, otsikko voisi olla vaikka nolo sima. Nyt vasta muistan Merjan mainitseman kauppapoliittisen aspektin. Nykyään on vaikea tajuta,miten voimakkaasti kuluttamista tuolloin ohjattiin. Ulkomaisia omenoita sai myydä vasta Joulun tienoolla, sillä haluttiin suojata kotimaisten omenoiden kauppaa. Tuoretuotteiden saatavuudessa oli vaihtelua vuodenajan mukaan: kurkkua ja tomaatteja ei saanut läpi vuoden, ei myöskään appelsiineja. Kiiwi, jugurtti, kermaviili, paprika, kesäkurpitsa, tuoreet herkkusienet, tuore ananas, hunajameloni, puhumattakaan rucola-salaatista ovat varsin uusia ostettavia. Kun olin pieni lapsi suomalaiset elivät perunalla, juureksilla, marjoilla, kalalla, voilla ja puurolla. Broileri oli sunnuntairuokaa ja margariini tehtiin huhun mukaan kissanraadoista. Suomessa oli voivuori, nyt tuosta eläinrasvasta on huutava pula. Lehtien mukaan voihyllyt ammottavat tyhjyyttään. Aamulehdessä (vai oliko se Hesarissa) oli juttu naisesta, joka oli onnistunut hankkimaan 20 kiloa tuota vaikeasti saatavaa herkkua.

Sitten myöhemmin Neuvostoliitosta tuotiin pellavapyyhkeitä, Ladoja ja sinkkiämpäreitä. Sitä kutsuttiin bilateraaliseksi kaupaksi. Ostimme DDR:ssä valmistetun loistavan lihamyllyn, ennen häviää Suomi maailmankartalta kuin tuo laatututote hajoaa.

4 kommenttia:

Kaisa kirjoitti...

Mietin tässä joululahjaideaa: hakisin naapurikylän maitotilalta tukevan raakamaitoerän ja kirnuaisin siitä itse voita, jonka pistäisin pieniin lasipurkkeihin ja antaisin tuttaville. Hienon idean torppasi mieheni, joka kertoi voin kirnuamisen olevan viikkoinen projekti hyvilläkin käsivarsilihaksilla. Sivutuotteena tulee litrakaupalla kirnupiimää jota on sitten taloudessa juotava pääsääntöisenä janojuomana.

En pidä piimästä, joten antaa olla.

Heidi kirjoitti...

Minä olen nähnyt pienenä mummolassa maidon separointia ja voin kirnuamista. Kun vielä lisään tähän, että olen syntynyt kotioloissa niin voisi luulla,että olen satavuotias. Olen kuitenkin simpsakka (omasta mielestäni) viisikymppinen (no joo vähän yli).

Anonyymi kirjoitti...

> Kiiwi, jugurtti, kermaviili, paprika, kesäkurpitsa, tuoreet herkkusienet, tuore ananas, hunajameloni, puhumattakaan rucola-salaatista ovat varsin uusia ostettavia.

Noh, noh! En nyt äkkiä muista tuoreita ananaksia tai rucolaa, kun en ole moisia harrastanut, mutta ylivoimaisesti suurimman osan suomalaisten elämästä näitä kaikkia on ollut _aina_ saatavilla. 70-luvulta lähtien ainakin oli, epäilen, että 60-luvullakin. Olet vain vanha ja sekoitat "varsin uuden" lapsuuteesi. Ihan makrohistoriallisesti olet oikeassa, mutta suomalaisten kollektiivisen tajunnan mukaan et.

Ikäsi huomioiden tuo kauppojen valikoiman suppeus ei kyllä lapsuudessasikaan kauaa kestänyt!

Heidi kirjoitti...

Ei niitä ainakaan Savosta saanut,tai voihan olla, ettei niitä meille hankittu.