Kävin Sara Hildenin taidemuseossa katsomassa Erik Enrothin näyttelyä.Erik Enroth oli taidemesenaatti, vaatekauppias Sara Hildenin aviomies yli kymmenen vuoden ajan. Sara Hilden mahdollisti taloudellisesti miehen työskentelyn, osti ateljeen keskustorin laidan arvotalosta ja rahoitti miehen matkustelua. Toki taiteilija oli arvostettu jo aikoinaan ja sai apurahaa Meksikon matkaansa varten. Mies maalasi myös Yhdysvalloissa, Espanjassa ja opiskeli Ranskassa. Picasso lienee ollut jonkinlainen esikuva. Työt ovat hyvin voimakkaita, fyysisiä. Mies kuulemma rakasti tiettyä punaista väriä niin, että halusi syödä sen.
Minulla on jo ennestään mieheen sellainen kosketus, että ex-appeni omisti taiteilijan työn.K oli mallimestari ja harrastajamaalari, tutustui akoinaan Sara Hildeniin ja Erik Enrothiin. Miksen aikoinaan kysellyt K:lta näistä henkilöistä Se on myöhäistä nyt.
Olen ennenkin sanonut, että pidän kovasti Sara Hildenin taidemuseosta, sen karusta betoniarkkitehtuurista, joka antaa tilaa taiteelle. Jotkut haluaisivat siirtää museon keskustorin liepeille, minä en. Cafe Sarassa on ihania leivonnaisia ja siellä voi sivistää itseään lukemalla näyttelykirjaa. Yksi kahvila-asiakas olisi halunnut ostaa olutta, se oli kuitenkin loppunut edellisillan avajaisissa. Sellaisia ne avajaiset ovat. Erik Enroth julkaisi muuten myös yhden runoteoksen, monin tavoin lahjakas mies siis.
2 kommenttia:
Moikka! Harmittaa kun missasin tuon näyttelyn. Enroth on jotenkin harmillisen aliarvostettu. Täytyy hommata edes kirja jälkeenpäin.
Enrothia arvostettiin kyllä aikoinaan, mutta on jotenkin unohtunut. Hieno taitelija.
Lähetä kommentti