Köyhä poika
Köyhä poika saa perinnön. Hän ei ole
koskaan pidellyt käsissään sadan euron seteliä, nyt niitä on lompakossa viisi.
Köyhä poika tunnustelee hellästi takataskuaan, jossa lompakko sijaitsee. Köyhä
poika päättää lähteä markettiin.
Marketin pihalle on pysäköity
siisteihin riveihin japanilaisia ja saksalaisia autoja. Köyhä poika ei autoa omista, joten ostokset
on mitoitettava sen mukaan. Mies kuljeskelee pitkin kaupan loputtomia käytäviä.
Kahvihyllyssä mainostetaan Presidentti-kahvia, jota saa kaksi pakettia hintaan
3.99. Köyhä poika heittää kahvit kärryyn. Euro Chopper sokeria saa hintaan 99
senttiä. Mies paiskaa sokerin mukaan ja hakeutuu lyhyimmän kassajonon perään.
Kassaneiti näpyttää hinnat yhteen ja se tekee 4,98, köyhä poika ojentaa sadan
euron setelin ja saa takaisin 95 euroa. Nyt rahaa on helpompi käyttää.
Köyhä poika käy vaihtamassa 25 euroa
kolikoiksi ja pelaa ne marketin hedelmäpelissä. Perinnöstä on jäljellä 470
euroa. Miehen seisoskellessa peleihin keskittyneiden mummojen rivissä, Makkonen
tulee ulko-ovesta tikkumaiset jalat täristen. Köyhä poika käy Makkosen kanssa
ostamassa pari sixbagia ja he tilaavat marketin eteen taksin. Kahvit ja sokerit
unohtuvat hedelmäpelien viereen.
Monta taksimatkaa ja sixbagia myöhemmin
köyhä poika tulee takaisin markettiin. Lompakko ei enää pullota, taskun
pohjalla on euron kolikko. Mies heittää kolikon hedelmäpeliin. Köyhän pojan
eteen rävähtää hedelmärivi: hapan sitruuna, mehevä vesimelonin pala ja vihreä viinirypäleterttu. Köyhä poika ja kävelee ulos parkkipaikalle, jossa
seisovat asiakkaiden japanilaiset ja saksalaiset autot. Autoa köyhällä pojalla ei ole, eikä sen puoleen ajokorttiakaan. Ihminen tulee lopulta toimeen niin vähällä, tuumii köyhä poika ja vetää pipon syvemmälle päähänsä.
4 kommenttia:
Näinhän se on monen muunkin "köyhän pojan" kanssa:mikä laulaen tulee,se viheltäen menee.Moni on pannut perinnöllään/voitollaan elämän ranttaliksi ja kaikki palautuu ennalleen."Pipoa vaan syvempään päähän" ja eteen päin. Mukava kirjoitus. Terveisin Stadin Friidu
Kokenut raumalaislääkäri muisteli taannoin - nyt jo lämmöllä - päivystyslähetettä, kirjoitusvirheineen, ajalta jolloin tökittiin kahdella sormella mekaanista kirjoituskonetta: "Mynyt talonsa. Junut rahansa. suos koht sairaalaan."
Mikäköhän on ennätysaika perinnön tuhlaamisesssa. Opiskeluaikanani ex-mieheni harrasti maalaamista. Hänen opettajansa sai suurehkon palkinnon. Mies asui kaukana kaupungista, pienellä maalaispaikkaunnalla. Hän alkoi heti suhata kaupunkiin taksilla ja kävi erinäisissä ravitsemusliikkeissä. Ei tainnut palkintorahat kauaa hyppysissä pysyä.
Tekninen välihuomio: kuka oli "mies"? Minusta olisi hyvä jos aluksi sanottaisiin köyhä poika, sen jälkeen vain poika, ja mahdollisesti jossain tehosteena, ehkä lopussa, köyhä poika. Köyhän pojan toistaminen alkaa riepoa lukijaa.
Muutoin sulla on jännän lakoninen tyyli. Se on kiva. Se ei ole kovin humoristinen vaan enempi Hemingwaylainen.
Lähetä kommentti