Erikoistuessani työskentelin jonkin aikaa erään yliopistosairaalan ensiavun ylilääkärin sijaisena. Oli rauhaisa joulunaika. Paikallinen lehti kärsi ilmeisesti pahemman laatuisesta uutispulasta. Toimittaja soitti minulle ja kysyi "Mitä pitää tehdä jos syö liikaa kinkkua?" Mietin hetken ja huomasin, etten tiennyt, miten tuollaisessa hätätilanteessa tulisi toimia. Kiersin kysymyksen sanomalla "Pitää syödä kinkkua kohtuullisesti". Olin varsin tyytyväinen vastaukseeni. Sitten toimittaja uteli "Kauanko kinkku säilyy jääkaapissa?". Mistä minä tiedän. Aika monta päiväähän sitä syödään, voisin jopa sanoa, että ihan liian monta päivää. Kehoitin kysymään asiaa jostain muualta. Seuraavan päivän lehdessä mustalla kehystettynä oli kehoitukseni noudattaa kinkun syönnissä kohtuullisuutta. Minua hävetti, mikä ihmeen kohtuullisuuden apostoli minusta oli tehty.
Miten julkisuuden henkilöt tulevat toimeen tiedoitusvälineden kanssa? Nyt saamme seurata jatkokertomusta erään ammattiliiton virkailijoista. Viimeksi Hesari väitti, että kahakan osapuolilla on ollut läheinen suhde, nyt lehti pyytää asiaa anteeksi, mutta samalla kertoo kuulleensa suhteesta usealta lähteeltä.
Onneksi oman elämäni pimeistä puolista ei lehdistö ole kiinnostunut (kaikilla jotain pimeää löytyy). Jotkut julkisuuden henkilöt halajavat kertoa yökastelustaan, jälki-istunnoistaan, äitisuhteestaan, rakkauksistaan ja eroistaan lehdissä. Jos joku toimittaja sattuisi olemaan kiinnostunut elämästäni ja kuuntelisi juttujani pää empaattisesti kallellaan, niin todennäköisesti hyvinkin pian suoltaisin kaiken suoraan hänen syliinsä. Onneksi siis asiani eivät ketään kiinnosta. Blogissani saan sopivasti paljastaa ja peittää, valehdella ja puhua totta.
4 kommenttia:
Ole varuillasi, Kerttuhan saattaa kertoa sinusta sellaisia juttuja, joita et haluaisi julkistettavan!
Ja ihan vakavastikin, tarviste ajatella edes toimittajia ja julkisuuden henkilöitä. Minulla ainakin on tuttavapiirissä sellaisia henkilöitä, joilla on kyky saada ihmiset kertomaan vaikka mitä salaisuuksia ikäänkuin vahingossa. Samoin on niitä henkilöitä, jotka kiusallisuuteen asti kertovat sellaisia asioita itsestään joita ei haluaisi tietää.
Edellisen anonyymin ajatuksen jatkoksi: Kiinnostavaa on myös se, miten tuttavapiirin erilaiset ihmiset käyttävät "keräämiään" salaisuuksia. Mulla on kahdella tuttavalla tuo salaisuuksienhoukutteluominaisuus, mutta he käyttävät tietojaan keskenään ihan päinvastoin. Toinen nauttii, kun saa kertoa kaikki jutut eteenpäin - toinen taas tietää kaikista kaiken, mutta nauttii siitä, että tietää enemmän kuin muut, eikä ikinä kerro kenellekään mitään. Jälkimmäiselle on mukavampi kertoa itsestään - mut kieltämättä se eka on kiinnostavampi juttuseura :-)
Onneksi kukaan ei kerro minulle mitään salaisuuksia. Ei siitä olisi mitään hyötyäkään, koska minulla ne jäisivät kuin mustaan aukkoon, häviäisivät kokonaan.
Sen sijaan eukkojen juoruaminen aiheuttaa tässäkin naapurustossa koko ajan ongelmia. Erityishankalaa on että yksi eukoista on terveyskeskuksessa työssä, vähän aikaa sitten oli hiukan arkaluontoinen vaiva, ja koetimme katsella josko ko henkilön auto on kotona, ei ollut mutta oli terveyskeskuksella. Niinpä sitten piti odotella kun tämä palaa, mutta ongelma oli että tämä istuu kuin tatti siellä koko sunnuntain pitkää päivää ja koetimme jo miettiä että pitäisikö mennä sulkemisajan jälkeen läheisen kaupungin yöpäivystykseen. Onneksi tämän vuoro loppui tunti ennen sulkemisaikaa ja päästiin hoitoon.
Ei oo lääkärit kuulkaa helppoa täällä potilaspuolellakaan. Vieläkin ärsyttää kun rehelliset kansalaiset ei meinaa päästä käyttämään verovaroin maksamiamme hoitoja.
En keksi näihin mitään kommentoitavaa. Olen kommentit kuitenkin lukenut.
Lähetä kommentti