Vietimme eilen kirjoituskoulutuksen lopettajaisjuhlia luonani. Tämä tapahtui nyyttikestiperiaatteella. Tarkistin aamulla saldon: kymmenen voisarvea, kulhollinen salaattia, kattilallinen herkullista kasviskeittoa, pullollinen kuohuviiniä sekä punaviiniä, juustoja, viinirypäleitä, halvaa ja puolitoista pussillista sipsejä. Viinilaseja löytyi ympäri asuntoa (kuin joskus entisinä aikoina), sipsinmurut tarttuivat paljaisiin varpaisiin ja läppärin näppäimet rapisevat. Olen viisastunut, en imuroinut läppäriä, kirjaiten onkiminen pölypussista on hankalaa. Virkistävää vaihtelua oli, ettemme keskustelleet sairaaloiden toimimattomista tietojärjestelmistä.
Esittelin esiliinoja, joita olen hankkinut kirpparilta, minusta ne ovat söpöjä, vieraat näkivät niissä eroottisen aspektin, varsinkin puoliesiliinoissa. Kävimme aikoinaan Budabestissa eräässä kylpylässä (se oli vielä kommunistivallan aikaa). Siellä ei pukeuduttu uimapukuihin vaan valkoiseen essuun. Naisten peittona toimi kokoessu, miesten puoliesiliina. Naisten ja miesten osastot olivat erillään. Tuhti hieroja hieroi räväkästi, kuin vaivaisi pullataikinaa ja lauloi komealla äänellä. Vuosia myöhemmin vierailin toisessa kylpylässä samassa kaupungissa, siellä kylvettiin uimapuvuissa. Vanhat papat pelasivat shakkia ulkoaltaassa. Kunderan eräässä kirjassa kerrotaan kylpylästä, joka oli erikoistunut lapsettomuuden hoitoon. Tulokset olivat erinomaisia, syntyneillä lapsilla oli samanlainen nenä kuin kylpylaitoksen ylilääkärillä.
Miten minä kylpylään päädyin? Minun piti kertoa juhlista, kerroin kylpylöistä, esiliinoista ja muruista.
Nyt tuli kiire. On lähdettävä taidesuunnistukseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti