keskiviikko 4. huhtikuuta 2012

Aamukahvin harras odotus

Aloitin aamun esitelmän kahvikupin kuvalla ja lupasin, että kaikki pääsevät pian nauttimaan sairaalan meille hankkimasta Costa Ricasta. Työantaja ei varmaan osannut ennakoida kahvin hinnan nousua: kahvi on tarjottu meille vuoden alusta. Ennustan, että etu poistuu ensi vuonna säästösyistä kuten elävät joulukuuset aiemmin.  Sijoittelin esityksen puoliväliin kahvikuvan ja lupasin, että puolet on suoritettu ja kahvi pian uutteria kuulijoita odottaa. Lopetin esitelmän kahvikupposeen. Juoni se on oltava esitelmälläkin, vaikkakin tässä tapauksessa hatara. Esimieheni kysyi, olinko posmottanut esitykseni noin koemielessä kissalle. Tällä kertaa en ollut ehtinyt. Eläinkoe jäi siis uupumaan, esitelmä syötettiin harvalukuiselle yleisölle rohkeasti ilman testausta. Kerttu piiloutuu nykyisin sängyn alle kun alan pitää esitelmää, sen runollisia korvia särkee asiateksti ja termistön epäloogisuus (englannin, suomen ja latinan sekakäyttö).

Sain potilaalta pullon punaviiniä: KWV Pinotage 2010.

Kuuntelen Katja Ketun Kätilöä. Liekö kuuntelukokemus erilainen kuin lukukokemus. Välillä teksti virtaa korvistani liiankin vahvana ja lihallisena. Pidän Eija Ahvon tavasta lukea, se ei ole vielä alkanut ärsyttää kuten joidenkin näyttelijöiden imelä ääni.

Palautin pikalainassa olleen Virtahevon Metsoon. Valitin virkailijalle, etten ollut ehtinyt lukea opusta loppuun saakka ja että minua pikkuisen vaivaamaan, miten kirjassa lopulta kävisi. Nainen sanoi, ettei voi suoraan ojentaa kirjaa minulle takaisin, mutta se ilmaantuisi ihan kohta takaisin VIP-hyllyyn. Niin se tekikin ja sain viikon lisäaikaa. Hannu Salaman Siinä tekijä, missä näkijä vaikuttaa olevan hämmästyttävän suosittu, en onnistunut sitä lainaamaan, mutta se varattiin minulle Sampolan kirjastosta.

2 kommenttia:

Merja kirjoitti...

Joka kerta kun katselen kirpparilla kirjoja, hyllyllä on myös tuo mainitsemasi Hannu Salaman teos. Minullakin on se, pokkarina, odottaa lukemista. Odotan jännityksellä kommenttejasi.

Heidi kirjoitti...

Saa nähdä miten minun käy. Tapaamisemme on toukokuussa, suunnittelimme piknikkiä jos ilma sallii (nyt kun katson ulos, tuntuu se mahdottomalta). Ajatuksena oli kävellä lisäksi Salaman maisemissa Pispalassa.