lauantai 28. huhtikuuta 2012

Syntymä

Minulla on tänään syntymäpäivä. Poikani kysyi, miten aion sen viettää, en ollut edes miettinyt asiaa, ehkä korjailen artikkelia. Ehkä teen eteisen komeroon Fengshui-siivouksen.

Meillä on poikani kanssa yhteinen syntymäpäivä, mutta asumme etäällä toisistamme. Hän tuli 26 vuotta sitten Tsernobylin säteilyttämään Suomeen. Muistan vielä edellisenä päivänä pyöräilleeni, ylläni oli T:n siskolta peritty värikäs toppatakki, joten ehkä oli kylmä tai sitten muut takit eivät mahtuneet suuren vatsani peitoksi. Syntymäpäivä oli lämmin, tytär tuli isänsä kanssa sairaalaan veljeään katsomaan pelkässä villatakissa. Muistan näköjään asioista parhaiten takit.

Lapsena minua ärsytti aikuisten huokailu lapsuuden huolettomuudesta. Päätin, etten koskaan moista kommenttia suustani päästä, enkä ole sitä tehnyt. Olin hyvin huolestunut lapsi, josta tuli kamalan huolestunut nuori ja yhtä huolestunut aikuinen. Vasta viisikymppisenä minua on lakanneet kaikenlaiset potentiaaliset onnettomuudet huolestuttamasta. Elämä siis oikeasti muuttuu helpommaksi. Jälkikäteen huomaan, että moni asia, jota aikoinaan pelkäsin ei toteutunutkaan. Vanhempani ovat edelleen elossa, heistä ei tullut alkoholisteja, he eivät eronneet, lapseni ovat hengissä, minäkään en ole sairastunut niihin satoihin sairauksiin, joihin olisin totisesti voinut sairastua. Nyt kun vastaranta alkaa jo hääämöttää,  huolestun ajan rajallisuudesta. Se iskee kuin nyrkki palleaan näin syntymäpäivänä. 

Viikonlopun runo on Irina Jaynen kokoelmasta Euroopan kylmin talvi (Gummerus 2012)

Olla hetken aikaa ehjä, särkyneet palaset asettuvat kohdalleen, sinä osaat rakentaa, näet kokonaisuuden muilta piilotetun, olla ehjä, olla kieli kitalaessa, olla silmä savessa, maa otsassa, ratas ilmaan heitetty, pysähtynyt kuva, liike vetää paloja eri suuntiin, näet nuken pään, käsien ja jalkojen liikkuvan kuvasta pois, sinne jäi vain silmä, kieli ja käteen viritetty luuta.

Olla hetken aikaa ehjä, aika repii meitä eri suuntiin, olla hetken aikaa ehjä kesässä kerran, sinä odotat lähtöä minä paluuta. Olla ehjä rikkinäisessä peilissä. Olla hetken aikaa tytär. Ainakin yhden unen verran.

8 kommenttia:

Sari kirjoitti...

Paljon Onnea! Tyttäreni juhlii myös tänään 20v synttäreitä!

Stadin Friidu kirjoitti...

Hyvää syntymäpäivää minunkin puolestani.

Maija kirjoitti...

Mukavaa synttäriä!

Hoo Moilanen kirjoitti...

Onnea, onnea! :)

Anonyymi kirjoitti...

Huoletonta syntymäpäivää! Minun tyttäreni täyttää tänään 40 vuotta.Olen huomannut, että alati huolestuvalle ja vanhenevalle äidille on hyvä, etteivät lapset perheineen asu samalla paikkakunnalla. Välimatka saa olla sellainen, että lastenlapsiaan pääsee lyhyellä varoitusajalla hoitamaan ja muutenkin vierailemaan. Välillä sitten voi kantaa huolta vain itsestään ja muusta maailmasta.

Zepa kirjoitti...

Onnittelut - hyvin se menee!

Laura kirjoitti...

Paljon onnea täältä pohjois-savon perukoilta!

Mymskä kirjoitti...

Paljon onnea!