tiistai 10. huhtikuuta 2012

Loppu- slut

Makasin sohvalla ja odotin jotain tapahtuvan. Mitään ei tapahtunut. Hain jääkaapista mandariinin ja söin palan kerrallaan. Maistelin jokaista palaa kuin olisin odottanut erilaista makunautintoa. Siirryin takaisin sohvalle. Vedin torkkupeiton turvakseni. Katselin kattoa, siirsin katseeni seinään, johon oli liiskautunut kuollut hyönteinen.   Vilkaisin lattiaa, josta palasin takaisin kattoon. Käteni lepäsivät suorina vartaloni molemmin puolin. Laitoin kokeeksi kädet ristiin rinnalleni. En ollut tyytyväinen, irroittelin sormet toistensa lomista ja palautin yläraajani alkuasentoon. Jalat pidin vierekkäin. Heiluttelin varovasti varpaitani.

Pyyhin kirjahyllyä katseellani. Kirjani seisoivat siististi rivissä. Nousin ylös ja siirsin yhden kirjan rennosti horisontaaliseen positioon vertikaalisten teosten päälle. Palasin sohvalle ihailemaan aikaansaannostani. Hylly näytti heti boheemimmalta.  Sitten taas makasin sohvalla ja odotin jotain tapahtuvaksi. Ihmiselle, jonka kirjat eivät tökötä siististi rivissä tapahtuu ihan varmasti jotain.

-----------------------------------------------------------

Viimeinen kirjoituskoulutus ja sen viimeinen harjoitus, joka sai alkunsa eräästä Sirkka Seljan runosta. Nyt minulla on todistus, jonka ylälaidassa seisoo Lauri Viidan naama. Nyt minulla on haikea olo ja melkein  haihtunut yhden lasin kokoinen kuohuviinihiprakka.

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Minä jo vähän ehdin säikähtää tuota otsikkoa... ettet nyt vaan lopettaisi kun olen blogisi vähän aikaa sitten löytänyt. Mutta ei siis sentään.

Hoo Moilanen kirjoitti...

Ihan zen -meininki! :)

Zepa kirjoitti...

Onneksi olkoon! Koulutusta tai ei, sun juttuja on kiva lukea.

Anonyymi kirjoitti...

Senkin! Ehdin jo pelästyä otsikkoasi. Olen niin tottunut kulkemaan vierelläsi näissä fiktio/fakta-rajamaastossa että ison aukon olisit jättänyt jos olisit blogin lopettanut. Ja nyt se todistus kehyksiin seinälle niin, että pinnan heijastuksesta Kerttu voi ihastella itseään ja sinä tulkita sen arvostukseksi todistuksestasi.

Heidi kirjoitti...

Kiitokset taas teille lukijoille. Jatkan oman ja muiden ajan tuhlaamista täällä ja Kerttu jatkaa myös. Kertusta on kyllä alkanut tulla liian suosittu, olen sille vähän kateellinen.